Kysymyksiä ja vastauksia linnuista

Luontoakateemille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia linnuista vuosilta 2020-2022.

- Hei, fasaanikukko käy pihallamme ja huomasimme, että se roikottaa toista jalkaansa, se heiluu siinä, niinkuin olisi poikki puolesta välistä jakaa, pääsee kyllä yhdellä jalalla poukkimaan, mutta väsähtää makuulle välillä. Emme tiedä mitä sille on tapahtunut, sillä oli yksi kana haaremissa, mutta ilmeisesti menettänyt sen toiselle kukolle, ku ei ole enää näkynyt. Käy pihallamme, koska annamme oraville pähkinöitä lintulaudallamme ja siitä putoaa aina maahan pähkinöitä.

Fasaanikoiras. Kuva: Panu Villanen

Hei

Fasaanikoiraat ovat tarkkoja oman reviirinsä puolustajia. Saavutetusta haaremista taistellaan jopa loppuun asti. Nyt on ilmeisesti taistelussa sattunut jalkaan ja ehkä menetetty oma puoliso. Se voi olla myös pesällä jossakin hyvässä suojassa. Vahingoittuneelle jalalle en tekisi mitään. Vammat kuuluvat kanalintukoiraiden elämään. Vahvat pariutuvat ja siten varmistavat parhaan geeniperinnön.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

 

Mikä mahtaa tehdä tällaista tuhoa? Oleilemme pikkusaarella Kirkkonummen länsiosassa. Saaressa on ollut monta vuotta meriharakka pesimässä, kuten tänäkin vuonna. 25.5. meriharakkapariskunnalla havaittsimme 3 poikasta. Eilen suruksemme huomasimme poikasia olevan vain kaksi ja toinen aikuinen menehtyneenä pesän lähettyvillä. Poikaset kuoriutuivat noin viikko sitten.

Ohessa kysyjän lähettämät kuvat Luontoakateemille.

Hei

Täydellä varmuudella en voi sanoa tapahtumasta. Kyseessä on voinut olla petolintu tai maapeto. Kallistun maapetoon raadon jälkien perusteella. Petolinnuilla ei ole syytä katkaista päätä irti. Pahin maapeto on minkki, joka on nopea ja tappava. Supikoirakin on paha, mutta se on hidas. Tilanteessa on voinut olla puolustustaistelu, jossa emolintu suojeli poikastaan ja jäi saaliiksi. Jos se olisi petolintu, kuuluisi tuo luonnon normaaliin kiertoon. Vieraslajit minkki ja supi eivät kuulu Suomen normaaliin luontoon ja niiden aiheuttamat kuolemat ovat ikäviä ja turhia. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Hei, näin pihalla nyt, 19.05.2022 linnun joka oli siellä västäräkin kanssa. Huomio kiinnittyi ensin Västäräkin outoon käytökseen, se ikään kuin kumarteli tätä lintua koko ajan vajaan parin metrin päästä. Sitten tämä minulle vieraan näköinen lintu teki hyökkäys liikkeen Västäräkkiin päin, kuitenkaan käymättä päälle. Västäräkki alkoi "kumartelemaan" useampaan suuntaan ja välillä myös tälle toiselle linnulle edelleen, ikään kuin olisi nöyränä pyytänyt koko pihapiiriltä jotakin anteeksi...
Mitähän tuokin oikein meinasi?   Outoa "simputusta"..
Mikä tuo, edestäpäin lähes palloa muistuttava lintu oikein on?
Asun ihan keskustan tuntumassa, vieressä pieni metsäalue. Tässä on näkynyt muutama outo siivekäs, jolla ihan kuin väritys olisi sekaisin tai muuten ihan vieraan näköinen lintu mikä ei kooltaan sovi pikkulinnuksi, muttei kuitenkaan isompiin vaan on jotain  siltä väliltä...  Myös tuota edestäpäin pyöreää (kutsun sitä "möykkylinnuksi"), turvonneen näköistä lintua olen nähnyt metsikön laidassa isompana, muttei kuitenkaan ollut ihan pulun kokoinen..
Onkohan tämä kuvien "Möykkylintu" jokin ulkomaalainen laji vai risteytys? En löydä peipoista saman näköistä...

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Västäräkin käytös oli keväistä soidinmenoja. Koiras yritti tehdä vaikutuksen naaraaseen. Kuvassa on naaras västäräkki, joka on joko kylmän vaikutuksesta tai uhitellakseen koiraalle nostanut höyhenet pystyyn, jotta lämmittelisi tai näyttäisi isommalta. Naaras västäräkin päälaki ei ole niin musta kuin koiraan. Samoin kurkun ja rinnan musta alue on pienempi. Muuten ne ovat toistensa näköisiä. Soidinmenoista oli kyse.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

 

Kaksi tällaista pikkulintua ilmestyi kodin takapihan pihlajaan 10.5.2022. Yritin etsiä ensin Luontoportin sivuilta, mikä lintu mahtaisi olla kyseessä, mutta en löytänyt. Tietääköhän joku minua viisaampi, mikä lintu on kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Nuo ovat pikkulintujen kookkaimmasta päästä. Ne kuuluvat rastaisiin ja ovat punakylkirastaita. Ne tunnistaa helposti selvästi näkyvistä valkoisista juovista silmän päällä, joita kutsutaan silmäkulmanjuoviksi. Punakylkirastaita kuulee etenkin aamuisin ja iltaisin. Ne laulavat trillejään yhtenään ja kilpailevat äänimaailmassa laulu- ja mustarastaiden kanssa. Huhtikuun loppu ja toukokuu ovatkin varsinaista lintujen sinfonian aikaa, jossa "punakyljellä" on iso osa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

 

Särkkäniemi, Vuosaari Uutela, mikähän lintu kuvassa?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Lintu on isokoskelo koiras. Se on melkoisen korean näköinen. Naaras on harmaa ruskeapäinen. Isokoskelo on suurimpia vesilintujamme. Se elää järvillä ja meren saaristossa. Keväisin se on ensimmäisiä muuttolintujamme ja syksypuolella viimeisimpiä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Käyttääkö varis / muut varislinnut samaa pesää useampana vuonna vai rakentavatko he aina uuden pesän? Meidän työpaikan ikkunaa vastapäätä Pieksämäellä rakensi varisperhe hienon risupesän koivuun ja on ihmetelty että tulevatko he siihen koskaan takaisin. Entä uusiokäyttävätkö muut linnut koskaan toisten pesäpohjia?

Hei

Kysyit käyttääkö varis kerran tekemäänsä pesää seuraavina vuosina. Vastaus on kyllä ja ei. Varis pesii melko usein vanhaan pesäänsä vuodesta toiseen. Toisinaan varis vaihtaa paikkaa ja tekee uuden pesän. Tällöin vanhaa pesää voi hyödyntää moni muu lintu: toinen varis, nuolihaukka, sarvipöllö, jokin muu lintu.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Mökillä 12.5.2022 varsinais-suomessa Onko kyseinen lintu kirjosieppo vaiko sepelsieppo?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kirjosieppo ja sepelsieppo risteytyvät ja tässä taitaa olla sellaisesta kyse. Sepelsiepolla on täydellinen leveä valkoinen niskavyö. Kirjosiepon niska on musta. Kuvan linnulla on häivähdys harmaasta niskavyöstä. Kirjosiepolla on otsassa pienet valkoiset kaksoislaikut, kuvan linnulla on iso yhtenäinen valkoinen laikku, joka viittaisi sepelsieppoon. Lisäksi siivellä näkyvä pieni valkoinen laikku näyttäisi olevan selvä ja isohko, joka sopisi ensimmäisen kesän koiraalle. Linnussa on molempiin lajeihin sopivia tuntomerkkejä. Sepelsiepoksi sitä ei voi määrittää mustan niskan takia. Ei sitä varmaksi kirjosiepoksikaan voi määrittää lueteltujen tuntomerkkien takia.

Lounais-Suomessa on tutkittu paljon tämän lajiparin risteymiä. Vaikeimpia ovat risteymien jälkikasvut.

Hienot kuvat ja arvokas haaste.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta,Markku Hyvärinen

Iso petolintupari on loppukeväästä lähtien kierrellyt Äimäjärven pohjoispuolen päällä, aluksi jäästä vapaan rantaruovikon päällä. Isomman siipien kärkiväli arviolta 1,5-2 m, toinen selvästi pienempi. Luulin kalasääskeksi, mutta nyt näyttävät yllättäen pesivän rantaruovikossa muutaman metrin päässä rannasta. Mikä lintu? Yleisväritykseltään ruskea. Liitevideossa lähtee pesältä, näkyy tosin huonosti.

Ruskosuohaukka tuo pesämateriaalia. Kuva: Panu Villanen,Luontoakateemi.

Hei

Alustuksessa mainittiin koko ja yleisväri sekä käyttäytymisestä esiintymisalue. Kuvaa tai videota en ole nähnyt. Kuitenkin alustuksen perusteella uskallan sanoa, että kyseessä on ruskosuohaukka. Se pesii kaislikkoon ja on melko varhainen paluumuuttaja. Äimäjärvellä on vuosia pesinyt vähintään yksi ruskosuohaukkapariskunta. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei! Mikä lintu on kyseessä? Havaittu Högsåra Kemiö 13.5.2022. emme ole aiemmin nähneet.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Lintu on mustakurkku-uikku. Se on alunperin rehevien lintuvesien asukki. Nykyään se on levittäytynyt merialueella ja varsinkin lounaissaaristossa se on yleinen. Silkkiuikku on sen sukulainen.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

 

Miksi näen joka vuosi entistä enemmän mustaraita, joilla on valkoisia tpliä etc. höyhenistössä.
Onko joku mahdollinen syy lisääntyviin geneettisiin mutaatioihin.  Havainnot Espoossa

Hei

Mustarastas on runsastunut hyvin paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Leudot talvet ovat houkutelleet niitä talvehtimaan suurin joukoin. Kysymäsi "värivirheet" johtuvat ruokavaliosta. Mustarastaat ovat entistä enemmän ihmisten vaikutuksen alaisena ja varsinkin talvella syövät usein ihmisten tarjoamaa pullaruokaa. Samasta syystä nähdään variksilla valkoisia höyhenalueita siivissä. Luonnon ravinto saattaa korjata asian seuraavan sulkasadon aikana.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Onko tämä sirittäjä? Kuvattu Tampereen Iidesjärvellä 8.5.2022.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei! 

Se on sirittäjä. Otit hyviä kuvia ja niistä näkyi kaikki tärkeimmät tuntomerkit. Sirittäjällä on tunnusomainen laulu, joka muistuttaa pöydällä pyörivää kolikkoa. Hyvää alkukesää!

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

12.5. Aamulla löytyi talomme pihamaalta kuollut linnunpoikanen.  Minkä linnun poikasesta mahtaa olla kysymys? Poikasella on vahva nokka ja jalat. Rinnassa on ruskeaa untuvaa. Ehkä joku eläin on sen pihamaalle kantanut.  

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Tämä linnun poikanen on voinut jäädä isomman linnun saaliksi, mutta tippunut matkalla ennen kuin se vietiin pesään ravinnoksi. Kuollut lintu on närhen poikanen. Se elää metsissä yleensä etäällä ihmisistä. Siksi oletan sen joutuneen pihallenne jonkun toisen toimesta. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Hei!

Havaitsin Malmin hautausmaalla kuvissa näkyvän linnun. Ulkoinen olemus ja käyttäytyminen oli hyvin lähellä räkättirastasta, mutta en löytänyt tietoa netistä sen värimuunnoksista, josko tämä olisi sellainen? Huomasin tosin, että mustarastaasta on hyvin saman näköisiä värimuunnoksia, mutta niillä taas on mielestäni oranssimpi nokka ja tämän yksilön vartalonmuotokaan ei mielestäni ollut aivan niin pulleahko kuin mitä olen mustarastailla tottunut näkemään. Osaatteko siis kertoa mikä lintu mahtaa olla kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontokateemille.

Hei

Nyt olet päässyt näppäämäämään erikoisesta linnusta kuvan. On kyseessä mustarastas, jonka pitäisi olla kokonaan musta. Tämmöisiä värivirheellisiä yksilöitä tavataan silloin tällöin. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Hei! Mikä tämä lintu on? En ole koskaan aiemmin nähnyt tai kuullut lajia. Ääni lyhyt ja toistuva ”tsiiiih”. Sanoisin, että hieman tavallista pikkulintua kookkaampi. Väritys vaalea, kellertävä. Ulkomuoto aika pyöreä. Nähty äitienpäivän 8.5.22 aamuna klo 8 Kangasalla.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Hyvän kuvan olet linnusta saanut. Sen avulla osaan sanoa, että lintu on vihervarpunen koiras. Se on kaunis ja vilkas. Ota lisää kuvia ja kysy rohkeasti lajin nimeä ellet itse tiedä. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Rakentaa pesää pihatuijaan parhaillaan. Pieni; isompi kuin sinitiainen, pienempi kuin talitiainen? Nummela, Uusimaa. Naaras hyvin väritön.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Nopea ja suora vastaus kysymykseesi on hemppo. Se on viljelysmaiden lintu, mutta pesii nykyään myös lähellä ihmisten asumuksia.

Ulkomuodon korkeus on katsojan silmissä. Ymmärsin, että sinusta kuvaamasi lintu, hemppo, on vaatimattoman näköinen. Siitä ei voi väitellä. Minusta se on kaunis ja värikäs. Kuvasi ovat myös hyviä. Niissä näkyy hienosti linnun punainen rinta, harmaan sinertävä pää, kuviollinen siipi ja punertavan ruskea selkä. Ne ovat koiras hempon tuntomerkkejä.

Terveisin,

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Minkä linnun (tai muun eläimen) pesä on varastossamme ylähyllyllä? Se on tehty oksista ja on n. 25-  30 cn halkaisijalta. En löytänyt netistä vastausta. Kiitokset etukäteen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kyseessä saattaa olla mustarastaan pesä. Täyttä varmuutta en voi määritykselle antaa, mutta pesän koko, muoto, paikka tukee määritystä. Se selviää varmasti seuraamalla mikä lintu pesän läheisyydessä käyskentelee. Mustarastas ei helposti hylkää pesää ja voi hyvinkin jatkaa pesintää ihmisen läheisyydestä huolimatta.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Kuvattu Espoossa, kävelyreitin varrella. Onko kuvassa Kirjosieppo vaiko mahdollisesti Sepelsieppo naaras 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassa on kirjosieppo. Naaraskirjosieppo on hieman vaikeampi erottaa sepelsieposta, mutta kyllä niillä lajeilla on erottavat tekijät. Sepelsiepolla valkoinen kauluri jatkuisi pidemmälle niskaan ja näkyisi harmahtavana. Siivellä oleva valkoinen laikku on isompi ja ulottuisi siiven etureunaan asti.

Naaraskirjosieppoja kannattaa katsoa tarkkaan, koska joskus tärppää ja on onnellinen harvinaisen sepelsiepon löytäjä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Onko hömötiainen? Mutta valkoiset täplät nokan juuressa? Oli eilen ikkunalaudalla pitkään etsien jotain. Koko ym. Sopisi hömöön, mutta nuo valkoiset täplät?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kysyit olisiko kuvan lintu hömötiainen. Ei ole tällä kertaa. Se on muuttomatkaltaan palannut kirjosieppo koiras. Sen iloista laulusäettä saa nyt kuulla pihoilla ja puutarhoissa. Kirjosieppo on tumma päältä ja alta puhtaan valkoinen. Mustalla siivellä on iso valkoinen laikku. Yllänokan juuressa on pari pientä valkoista täplää. Naaraan selkäpuoli on ruskea.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Havaitsin tänään ensimmäistä kertaa lokin pesivän männyssä. Onko tavanomaista? Tämä on Maskun hiekkakuopilla.

Hei

Kaikille on tuttua, että lokit pesivät maassa. Lokkeja on useita lajeja, joista kalalokki saattaa joskus tehdä pesän puuhun. Usein se tekee pesän myös ison kiven päälle. Olen nähnyt pesän katkenneessa kellossakin. Harmaalokki, merilokki ja selkälokki eivät tiettävästi ole koskaan tehneet pesää puuhun. Naurulokkikin pyrkii pesimään maassa. Nykyään se pesii myös kaupunkien talojen katoilla, koska ihmiset ovat hävittäneet sen luonnolliset pesimäpaikat.

Lokin pesä puussa, kalalokin, ei ole tavanomaista, mutta ei hirveän harvinaistakaan.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Peippo on tänä keväänä lentänyt tuttavani ikkunaan uudelleen ja uudelleen tuntikausia. Välillä käy kurkkimassa toisesta ikkunasta sisään ja sitten jatkaa taas. Mitä kannattaa tehdä, että saisi lopettamaan. Tuttavani asuu Saksassa. Olen lukenut samanlaisesta tapauksesta myös Suomessa.

Peippokoiras: Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi 

Hei!

Kyseessä on reviirin puolustaminen. Peippo näkee ikkunassa oman kuvansa ja luulee vieraan peipon tulleen reviirilleen. Sen voi saada loppumaan hankkimalla ikkunaan esimerkiksi petolinnun pahvikuvan tai tarran. Silloin peippo kiertää sen kohdan kaukaa.

Esimerkiksi västäräkki saattaa rähistä auton sivupeilissä näkyvälle kuvalleen tunti tolkulla. Oma reviiri, pesintärauha,  on tärkeä asia linnuillekin. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Lasten kanssa retkellä ollessa tutun nuotiopaikan vieressä olevasta lautamajasta löytyi tämä kuollut lintu. Ilmeisesti oli päässyt sinne kahden laudan välisestä kolosta. Lintu lieni vasta vähän aikaa sitten kuollut. Se näyttää isokäpylinnulta, mutta en todellakaan ole hyvä lintutuntija. Kotona tutkia asiaa lisää, enkä käsitä, miksi lintu oli niin kirkkaan keltainen. Kuva ei vääristä yhtään todellisuutta. Se oli todella keltainen. Kooltaan käpylinnun kokoa. Miksi väri on tuollainen, ja onko tuo käpylintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kaunis kuollut lintu. Se on pikkukäpylintu. Sen erottaa helpoimmin nokan koon suhteista. Pikkukäpylinnun nokka on pidempi kuin korkea. Isokäpylinnulla nokka on suunnilleen yhtä korkea kuin pitkä. Väritys kertoo linnun olevan naaras. Se on kellertävän vihertävä. Koiras on punainen.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei!

Talven mittaan lintulautamme läheisyyteen on tullut runsaasti kuusen käpyjä. Lähimmät käpykuuset ovat yli 50 metrin päässä. Orava vierailee lintulaudalla popsimassa pähkinöitä ja auringonkukan siemeniä. Kertaakaan en ole oravalla nähnyt käpyä, kun on tullut vierailulle. Olen nyt kerännyt kolmena eri kertana yhteensä 268 käpyä ja en ymmärrä millä vauhdilla niitä siihen on tuotu. Ja onko kyseessä orava joka tekee vaihdokkeja, jotta saa parempaa purtavaa? Kaikki kävyt sijoittuvat muutaman neliön alueelle polulle noin 5 metriä ennen lintulautaa. Voiko joku muu eläin (lintu?) kuin orava kiikuttaa niitä mukanaan, kun tulee ruokailemaan lintulaudalle? Käpyjen määrä on mielestäni valtava, joten luulisi, että näkisi jonkun niitä siihen kuljettavan. Omituista!

Ohesssa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvissasi on käpytikan pajan alakerta. Pitkin talvea käpytikka (Dendrocopos major) noutaa käpyjä havupuista ja tuo ne pajalleen. Tikka on yleensä korkealle puunrunkoon tai sähkötolppaan hakannut loven, johon se asettaa kävyn ylösalaisin ja nokkii suomujen välistä siemenet. Tyhjennetyt kävyt lintu viskaa pois, ja talven loppua kohden ruokailupaikan juurelle kertyy näyttävä läjä risaisiksi hakattuja käpyjä.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Löytyi kuolleena mökin pihalta. Mikkeli Parkkila.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei 

Kyseessä on metsien salaperäinen viheltelijä, pyy. Sillä on korkea kirkas koiranpilliä muistuttava vihellysääni. Pyy kuuluu metsäkanalintuihin, jota myös metsästetään. Metsässä kulkiessa kuuluu pienen matkan päässä siipien päästämään "pärähdys", kun pyy lähtee pakoon. Sitä on vaikea nähdä luonnossa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Moikka pihalla on ollu yksinäinen kyyhkyn näköinen lintu, sininen rengas jalassa, oisin lajia tiedustellu? aika kesykin

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kyseessä on melko varmasti kirjekyyhky. Ne ovat tottuneet ihmisiin eivätkä pelkää. Siksi se ei pakene. Nyt se on jostain syystä eksynyt tai muuten vain lepää. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

luontoakateemin jälkikirjoitus:

kyyhky saattaa olla omistajalle arvokas. Kysyjälle on lähetetty ohjeet havainnon ilmoittamisesta Suomen Viestikyyhky- Yhdistykselle. Kirjekyyhkyhavainnoista enemmän:

-         http://www.viestikyyhky.fi/

-         https://www.facebook.com/groups/877316419529000

Pystyykö tästä kuvasta sanomaan, onko lintu kuovi vai pikkukuovi?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvan lintu on pikkukuovi. Tuntomerkit ovat suhteellisia, eikä mitään yksittäistä selvää tuntomerkki voi luetella. Kuovilinnuksi lyhyt nokka, selvä valkoinen silmäkulman juova, jota korostaa selvä tumma silmäohjas. Päälaen tumma laikku näkyy hieman kuvassa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Onko tämä kulo- vai laulurastas? Kuvattu Pirkkalassa Sikojoen lintutornilla 22.4.2022.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassa on kulorastas. Kulorastas/laulurastas on hieman hankala lajipari varsinkin valokuvasta. Niillä on paljon yhteistä ulkonäköä. Kulorastas on selvästi isompi, nokka tukevampi, mahan pilkutus erilaista (laulurastaalla nuolimaiset pilkut) ja kuvioinneissakin on eroja. Luonnossa eron näkee heti koon perusteella. Se vaatinee kokemusta, mutta nyt kevät aikaan sitä on saatavilla, koska rastaita on paljon esillä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei, mikähän lintu tässä on kyseessä? Kuvauspaikkana oli Utön saari huhtikuussa, puolenpäivän aikaan.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille

Hei!
Kyseessä on luotokirvinen (Anthus petrosus), joka on tyypillinen meren ulkosaarilla. Utö on siten juuri oikea paikka tämän linnun havainnoimiseksi. Luotokirviset paluumuuttavat juuri havaintoaikaasi (maalis-toukokuu). Luotokirvinen on päivämuuttaja ja siten lintu on voinut mahdollisesti olla muutolla ja levähtänyt alueella tai jäi alueelle pesimään Utön kivikkoalueelle/kallioille. Mukava havainto.
Terveisin
Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta
Terveisin Panu Villanen

Mikäköhän sorsalintu on kyseessä, aivan pikimusta ja otsassa valkoinen laikku, sukelsi? Espoon Surpellon lätäkössä 21.4.2022. Etsin suomen sorsalinnuista mutta ei löytynyt vastaavaa.

Nokikana. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Kyseessä ei tällä kertaa ole sorsalintu. Pikimusta valko-otsainen lintu, joka vielä sukeltaa, on nokikana. Se kuuluu rantakanojen sukuun. Se elää rehevissä järvissä ja pienissä lampareissa. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Marjaniemi Helsinki, 20.4.2022. Merenrannassa sulavedestä laiturin alta lähti tällainen vesilintu uimaan. Vieressä nokikana, telkkiä, isokoskeloita ym. Oli pienempi kuin nokikana (ei ollut liejukanan punaista nokkaa). Uidessa nyökytti päätään. Peräpeilissä valkoiset laikut, muuten ruskea. Voiko olla vesipääsky?

Hei

Pitkä kaula, pitkä nokka, ruskea päältä, valkoinen peräpeili ja koko ( verrattuihin lintuihin) on tunnusomaiset tuntomerkit luhtakanalle. Sen muuttoaika on parhaimmillaan. Harvat näkevät sitä, koska se piilottelee kaislikon ja rantapusikoiden suojissa. Hyvä havainto.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Onko sorsilla hyvä muisti?
Asumme omakotitalossa ja joka kevät samoihin aikoihin(jo ainakin 5-6v.)sama sorsa pariskunta tulee"pyytämään"ruokaa meidän pihaan.

Sinisorsakoiras. Kuva Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Linnuilla niillä on erittäin hyvin kehittynyt muisti ja monilla linnuilla aivan uskomattoman hyvä. Ne muistavat ruokapaikat, tunnistavat tutut ihmiset ja lukemattomia muita asioita. Teille tutut sorsat palaavat, koska ovat oppineet paikan olevan turvallinen ja sieltä saa ruokaa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

18.4.22 lensi kaksi suurta lintujen auramuodostelmaa eteläänpäin. Olivat niin korkealla etten nähnyt mitä lintuja mahtoivat olla. Miksi niiden suunta oli etelään? En ole ennen keväällä nähnyt vastaavaa. Paikka oli Lempäälä.

Muuttavia metsä- ja tundrahanhia. tundrahanhilla voimakkaita poikkijuovituksia vatsassa. Kuva, Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Eteläisessä Suomessa on havaintoaikaasi tundran hanhia paljon. Ne tankkaavat ravintoa ja jatkavat muuttoa myöhemmin. Ravintoa ne hakevat pelloita suurissa parvissa. Välillä parvi päättää siirtyä toiselle pellolle ja se voi olla ihan missä tahansa ilmansuunnassa. Siksi hanhia näkee lentävän sinne tänne. Muut isot, joutsenet ja kurjet, ovat rauhallisempia eivätkä sinkoile edes takaisin. Nyt näkyvät hanhet ovat nimeltään tundrahanhia ja siperialaista rotua olevia metsähanhia. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Tervehdys!

En tunnista kuvassa olevaa lintua enkä löydä sitä netin syövereistäkään, esim luontoportista. Mikä lintu on siis kyseessä? Havaintopäivä on 16.4 ja havaintopaikka on Ylöjärven Kuru. Ruokintapaikalla käy usein mustarastaita ja käytäytymiseltään tämä lintu on hyvin samantapainen, -näköinen ja -kokoinen. Rinta on tumma/kuparinen kuin mustarastas naaraalla, mutta täynnä mustia täpliä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Tuon väriset rastaat ovat luonnonoikkuja. Kyseessä on mustarastas, jolla on osassa höyhenpeitteessään mustan pigmentin puute. Tälläisiä kutsutaan värivirheellisiksi. Se ei ole virallinen nimitys, vaan yleisessä käytössä olevaa lintuslangia. Samanlaisia mustarastaita on kuvattu useilla ruokintapaikoilla viime talvina. Hyvät kuvat.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 

Hei.

Olimme kotonamme Inkoon Tähtelässä tekemässä pihatöitä. Ylitsemme lensi hyvin matalalla iso kotka. Lintu oli kauttaaltaan hyvin tumma, mutta pää ja kaula olivat aivan valkoiset. Lentotapa saman tapainen, kuin merikotkalla. Mikä lintu mahtoi olla kyseessä?

Hei

Kyseessä on ollut vanha merikotka. Sen pää ja kaula saavat hyvinkin vaalean sävyn. Muuten merikotka on alta tasaisen tumma. Pyrstö on vanhalla linnulla valkoinen. Se näkyy joskus vähän huonosti.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Sinitiainen ja talitiainen yhdessä pönttöä varaavat. Onko yleistä että eri lajia? Ovat touhunneet jo pari viikkoa. Nokkivat koko ajan suuaukkoa sisältä. Mitähän varten?  Siinä on pelti reunoilla.

Tali- ja sinitiainen on usein kiinnostunut samasta pöntöstä. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Tiaiset käyvät nyt useilla pöntöillä tutustumassa mahdolliseen pesäpaikkaan. Nyt on sattunut niin, että reviiritaistelun sijaan linnut ovat antaneet toisilleen tilaa. Lopullinen pesijä määräytyy myöhemmin ehkä kovankin rähinän jälkeen. Tiaiset nokkivat suuaukon usein itselleen sopivaksi. Jos se on teräväreunainen, muokkaavat linnut sen suuaukon loivempireunaisemmaksi, jotta eivät kuluta höyhenpukuaan hankaamalla itseään suuaukkoon. Metalli suuaukon edessä ei ole linnuille hyväksi, koska se voi kuluttaa höyhenpukua. Jos se on ajateltu olevan tikkasuoja, ei sekään auta. Tikka menee pöntön seinämästä läpi halutessaan ja usein haluaa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Onko tämä tiltaltti vai pajulintu? Kuvattu 26.9.2021 Tampereen Iidesjärvellä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Lintu on tiltaltti. Kannattaa kiinnittää huomio nokan väritykseen, jalkojen väriin, siiven pituuteen ns. tertiaalien suhde siiven kärki. Hyviä tuntomerkkejä ovat myös posken tasainen väritys, selvä valkoinen silmärengas, silmäkulmajuova ja sen väritys. Tiltaltti/pajulintu lajipari on hankala tunnistustehtävä. Monta kertaa lopullisesta tunnistamisesta kannattaa luopua, koska varmuutta ei millään saa. Havaintoaika on myös viitteitä antava seikka. Tiltaltti on jonkin verran myöhäisempi syysmuuttaja kuin pajulintu. Keväällä tiltaltti on aikaisempi paluumuuttaja.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mikä lintu kuvassa?Havainto tehty Säynätsalossa 9.4. Lintu oli "pöllähtäneen" oloinen.Nosteli vähän siipiä,muttei lähtenyt lentoon.Liekkö uupunut tai törmännyt johonkin?Käveli kuitenkin reipasta vauhtia,ettei loppujen lopuksi perässä pysynyt.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille. 

Hei

Jos se liikkui reippaasti eikä päästänyt lähelle, ei ole huolta. Lintu on pohjoisimpia lintujamme, pulmunen. Nyt on niiden päämuuton aika. Iso pulmusparvi on upea näky. Parvi liikkuu tiheänä pallona ja kääntyilee sinne tänne. Siinä vilkkuu valkoista ja tummaa. Ne muuttavat nopeasti Suomen läpi pesimäseuduilleen tunturialueelle.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Ruokinnalla omassa pihassa maaliskuun lopusta tähän päivään, onko kuvassa tiklejä, kun ovat ihan "värittömiä", vaikka muuten tiklin näköisiä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille

Hei

Olet tunnistanut oikein. Siinä on ainakin kolme tikliä, loput ovat keltasirkkuja. Tiklin upeat siiven värit näkyvät selvemmin lennossa. Kyllä ne kirkkaat värit siellä ovat. Tikli on runsastunut viime vuosina selvästi. Tähän aikaan keväällä kuuluu tiklin lurittavaa laulua. Se on yksi kevään alun merkkejä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mysteerilintu? Toissapäivänä lumisena pyrypäivänä istuskeli puunoksalla lähellä lintulautaa (jossa pyörii tikkoja, närhiä,mustarastaita ja useita eri tiaisia,keltasirkkuja yms,) aivan outo ja tunnistamaton lintu. En ehtinyt saamaan kuvaa, mutta lintu oli väritykseltään musta ja rinta kaulaan saakka oranssin tiilenpunainen ja kooltaan noin variksen luokkaa. En nähnyt nokkaa tai pyrstöä, koskapa lintu lähti vauhdilla oksalta pois. Olen tutkinut kaikki omistamani lintukirjat ja googlettanut, mutten löydä etsimääni. Unta en ole nähnyt, ja hämää kun en keksi mikä lintu voisi olla kyseessä. Muuttomatkaaja tai sitten vain joku mysteerilintu. Osaatteko auttaa?

Ohessa puna/oranssirintainen varpushaukkakoiras. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Törmäsit todelliseen mysteeriin. Ensimmäisenä tulee mieleen satulintu, joka yllättää joskus meistä jokaisen. Sellaista on mahdoton tunnistaa tarkasti, eikä liene tarkoituskaan. Jotain pitää jättää satusumujen usvaan. Toisaalta olen taipuvainen uskomaan, että kyseessä on ollut varpushaukkakoiras. Se on upean värinen lintu. Vanhalla koiraalla on kaunis punainen rinta ja selkäpuoli on tumman harmaa, näyttää matkan päästä mustalta. Haukka on noin variksen kokoinen, vähän pienempi. Lintuharrastus on siitä reilua, ettei kaikkia tarvitse tunnistaa. Kaikille tulee eteen mysteerilintu, joka voi olla sen päivän unohtumattomin havainto.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Sää oli pilvinen, klo n. 16, maaliskuun viimeisellä viikolla, Länsi-Espoossa lumisella peltoaukealla Espoonjoen varrella. Lintuparvi, joka koostui useista kymmenistä pikkulinnuista, lenteli edestakaisin pellon päällä, välillä viistäen maata ja välillä nousten korkeammalle. En erottanut lintulajia, koska olin noin 200 metrin päässä linnuista. Mistähän mahtoi olla kysymys? En ole ennen nähnyt moista, vaikka olen asunut kymmeniä vuosia pellon vieressä.

Ohessa kuva lintuparvesta, jossa suurin osa pulmusia. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

On hyvin yleistä, että parvessa liikkuessaan linnut vaikuttavat kuin olisivat hermostuneita eivätkä osaa päättää mennäkkö vai laskeutua. Lentoon lähdön syitä voi olla monia. Parvessa linnut varmaan kommunikoivat keskenään, mutta yhteisymmärryksen puutteen vuoksi joutuvat kiertämään laskeutumispaikkaa monta kertaa. Joskus syynä on petolintu, jonka linnut ovat havainneet ja siksi hieman lennähtelevät. Parvessa on aina joku arempi tai tarkempi, joka antaa varoitushälytyksen ja silloin taas lennähdellään. Tämä käytös on tavallista myös isommille linnuille kuten hanhille.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mikä lintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassa on kevätpukuinen (juhlapukuinen) merimetso. Suomessa merimetsot ovat pääosin kuvan linnun näköisiä. Sen tieteellinen nimi on Phalacrocorax carbo sinensis. Myöhemmin kesällä sen hieno valkoinen pään väri ja kyljen valkoinen pilkku häviävät ja linnusta tulee yhtenäisen tumma. Merimetso on saanut täysin aiheetta huonon maineen. Sillä on oma tehtävänsä luonnossa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

- Hei,

mikähän tikka mahtaa olla kysymyksessä? Keskipäivän aikaan Länsi-Vantaalla 24.3. Ajattelin ensin, että se on käpytikka, sillä koko ja värit näyttivät siltä. Kuitenkin sillä ei ollut valkoisia kylkiraitoja, eikä sen selkä ollut valkoisten poikkijuovien peitossa (mikä olisi valkoselkätikalla). Valkoista oli selän alaosassa/ siipien alaosassa, lähempänä pyrstöä, kun se oli puuta vasten ja hakkasi puuta.  Suurin osa selkää oli musta. Pyrstön alus ja takaraivo olivat punaiset, vatsassa ja päässä valkoista. Voisiko se olla esim nuori käpy/valkoselkätikka? Samassa metsässä olen nähnyt aiemmin käpytikan ja pikkutikan.

Ohessa käpytikkakoiras. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Tuntomerkit sopivat vain käpytikka koiraalle. Sillä on takaraivossa punainen täplä. Valkoselkätikka koiraalla on kokopunainen päälaki. Naaras linnuilla (käpytikka ja valkoselkätikka) on päälaki kokomusta. 

Joskus käpytikan mustilla siivillä oleva iso valkoinen täplä on pienikokoinen ja se hämää tunnistamisessa. Valkoselkätikalla on selvät tummat pystyviirut mahassaan. Käpytikalla maha on valkoinen ilman viiruja. Tähän aikaan viimevuotiset nuoret linnut ovat aikuisen näköisiä ja tämän vuoden poikasia ei vielä ole.

Hienoa, että olit kriittinen havainnollesi ja uskalsit pyytää apua tunnistamiseen. Niin teemme mekin "virtuoosit", sillä aina oppii uutta.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mikä lintu kyseessä? Oli tänään 24.3. pihalla Helsingissä. Näyttää niin pörröiseltä. Oli uuvuksissa. Sai ruokaa ja lähti lentoon.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Tuolla linnulla kävi hyvä onni, kun väsähti sinun pihalle ja sai apua. Kyseessä on puukiipijä. Se on osittaismuuttaja, joka tarkoittaa, että osa muuttaa ja osa talvehtii. Nyt voi olla kyseessä muuttomatkalta palannut yksilö. Täällä talvehtineet ovat löytäneet ruokapaikat ja pärjäävät varsin hyvin talvisissakin olosuhteissa. Puukiipijä kiipeää puuta kuin tikka ja löytää pieniä hämähäkkejä, perhosten toukkia ja muita pieniä eläimiä kaarnan koloista. Monet osaavat tulla myös lintulaudoille syömään talipötköistä pudonneita palasia. 

Hyvin kävi tälle puukiipijälle. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 Näin tänään Etu-Töölössä lintuauran, jonka toisen siiven muodostivat selkeästi valkoiset joutsenet ja toisella puolella hieman pienempiä hanhia. Onko tavanomaista, että yhdessä lintuaurassa on kahta eri lintulajia? Ei ole valitettavasti kuvaa.

Hei

Hanhet ja joutsenet muodostavat silloin tällöin yhdessä auramuotoisia parvia. Se ei ole harvinainen näky. Monet muutkin lajit muodostavat lähilajiensa kanssa parvia. Usein nähdään eri lokkilintujen yhteisiä auroja. Myös jotkut kahlaajalinnut matkaavat yhdessä auroissa. 

Kun näkee auran, sitä kannattaa tutkia tarkasti, koska siitä voi erottaa kurjen, lokin, hanhen, joutsenen tai ison kahlaajalinnun.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Varpusen kanssa,tuli syömään auringonkukan siemeniä. Ei erityisen arka. Helsingissä PikkuHuopalahdessa 17.3 iltapäivällä. Mikä lintu mahtaa olla? Karannut kanarialintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Aivan samannäköinen lintu kuvattiin Joutsassa tänä talvena. Kyseessä on flavistinen keltasirkku. Flavistisuus tarkoittaa sitä, että vain keltaiset väriaineet ovat kehittyneet. Noin poikkeavan näköinen yksilö erottuu lintuparvesta helposti ja sillä voi olla ongelmia saalistavien petolintujen kanssa. Toivotaan linnulle menestystä ja sinulle toivotaan lisää näin hienoja havaintoja.

Terveisin, Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 

Padasjoki 6.3. klo 8.30, 1 yksilö tiaisten seurassa, auringonkukansiemeniä, ruokaili hangesta reippaasti edeten. Varpusen kokoinen, musta päälaki, vaalea rinnus jatkui jakautuen leveänä silmän taakse muttei niskaan saakka, vaaleanruskea erottuva ovaali laikku käsisulissa, jota ympäröi vaaleampi väri. Tummat jalat.

Hei 

Olet kohdannut nykyään varsin yleisen pikkuvarpusen. Parikymmentä vuotta sitten ja siitä taakse päin laji oli hyvin harvinainen Suomessa. Jostain tuntemattomasta syystä pikkuvarpunen menestyy nykyään hyvin ja syrjäyttää "tavallisen" varpusen asuinsijoiltaan. Varpunen on voimakkaasti taatunut laji, kun taas pikkuvarpusen kanta on kasvanut viime vuosina paljon. Pikkuvarpusen koiras ja naaras ovat samannäköisiä. Ne pesivät koloissa ja pöntötkin kelpaavat niille pesäpaikoiksi. Tiaispönttöön ne eivät mahdu. 

Hyvää kevättalven jatkoa ja antoisia lintuhavaintoja.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Ruokinnalla käynyt lintu kulkee keltasirkkujen mukana, mutta välillä on ruokinnalla yksinäänkin, varsinkin iltaisin, hämärällä, kun muita lintuja ei enää käy. Linnussa ei ole keltaista kuten niissä yleensä on. Onko kyseessä nuori lintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Aivan oikein tunnistit, kyseessä on keltasirkku. Keltasirkku on nimensä mukaisesti keltainen, mutta keltaisuus korostuu ja on silmiinpistävää vasta aikuisena. Naarailla keltaisuus on aikuisenakin vähäisempää kuin koirailla.

Kyseinen yksilö on syntynyt edellisvuona ja on puvultaan 1. talven naaras. Kuvassa erottuu hyvin mm. käsisulkien reunat, jotka ovat vaaleankeltaiset, samoin kuin alaperässä on hivenen kellertävää. Toki muitakin nuoren keltasirkun tunnusmerkkejä löytyy kuten mm. pää on ruskea ja viiruinen.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Panu Villanen

Törmäsin tänään tallaiseen lintuun. Mikähän tämä lintu on? Sijainti Kanta-Häme, Janakkala. Havainto n. Klo 12. Lintu istuskeli puussa, ja pyrähti siitä toiseen puuhun, ei kauhean korkealle. Ääntä ei pitänyt, fläpfläp äänet siivistä vain. Olisikohan ollut keskikokoinen, kookkaalta näytti puussa köllöttäessään. Päässä linnulla oli tumma töyhtö.

Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.

Hei

Kiitos hyvistä kuvista. Niistä oli helppo tunnistaa lintu. Se on metsäkanalintuihimme kuuluva pyy. Pyy on hieman salaperäinen lintu, koska sitä nähdään yllättävän harvoin. Metsässä se useimminkin kuullaan. Pyyn ääni on korkea tasainen vihellys, joka muistuttaa koirapillin ääntä. 

Terveisin,

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei!

Yllätimme jonkin petolinnun haaskan kimpusta takapihallamme. Kysymys koskee tuota saaliiksi joutunutta lintua. Mikähän se voisi olla? Naarasfasaani? Pyy? Lintu oli ennen saaliiksi joutumistaan kuopsuttanut maata esiin ulkorakennuksen nurkilta kuin ravintoa etsien. Olemme yrittäneet selvittää lintua sulkien perusteella, mutta vastausta ei ole netistä tai lintukirjoista löytynyt. Petolinnusta ei valitettavasti ole tarkempia havaintoja.

Ohessa kysyjjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Arvioit aivan oikein, että kyseessä on kanalintu ja tämän yksilön sulat ovat fasaaninaaraan. Netissäkin on eri sivustoja sulkakokoelmista. Luontoakateemin Karri Jutila vinkkasi ohessa olevan linkin, ja siten mm. tämän sivuston avulla voi vertailla ja tunnistaa eri lintujen höyheniä ja tässä tapauksessa fasaaninaaraan.

https://www.featherbase.info/en/species/phasianus/colchicus

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Panu Villanen

Närhien parveilu. Onko tavanomaista, että närhet liikkuvat parvessa?Tuttavani pihalla vieraili 12 yksilön parvi muutama päivä sitten. Paikka on Järvenpäässä ja omakotitalo on kyseessä.

Närhet ruokintapaikalla. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei!

Pesimäajan ulkopuolella ja varsinkin talvella on hyvin yleistä, että närhet hakeutuvat pieniksi parviksi. Se voi johtua turvan hakemisesta tai ihan vain siitä, että seurassa on kivempaa. Mitään kymmenien yksilön parveja närhet eivät tee. Näillä hetkillä närhet alkavat pareittain puolustaa reviireitään ja metsästä voi kuulua kovaakin metelöintiä, kun närhet nahistelevat keskenään.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei!

Pihallamme on liikuskellut keltasirkku, joka on todella pullea ja ryvettyneen näköinen. Lentelee ihan normaalisti ja liikuskelee ja syö normaalisti. Selässä sillä näyttää olevan jonkinlainen patti taikka sillä on sulat pystyssä. Mikä lintua saattaa vaivata?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei 

Kuvan lintu pöyhistelee sulkiaan ja höyheniään. Jos tarkasti katsoo, näkee myös vatsaseudun höyhenten olevan pystyssä. 

Oliko kuvan ottohetkellä kylmä. Pöyhistely on hyvä suoja kylmyyteen. Linnulla ei ole mitään vikaa eikä sairautta. Näyttä ihan valioyksilöltä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 Asun Pohjois-Helsingissä rivitalossa. Terassimme betoniaidan kyljessä iso kirsikkapuu, parin metrin päässä pensaita ja viiden metrin päässä pihlaja. Terassimme sisällä sivuseinällä on noin parin metrin pituinen ja 50 cm levyinen multainen kasvipenkka, jossa kesäisin kasvaa seinäruusu. Kirsikkapuussa ja avoimella terassilla piipahtaa usein pari mustarastasta. Terassilla on paljon lunta viime aikaisten lumisateiden vuoksi. Lumi ei ole yltänyt terassin sisänurkkaan, ja siinä olevaa multaa on usein joku (mustarastas?) möyrinyt ja levittänyt. Ko multainen kohta on ilmeisesti lähialueen ainut lumesta ja jäästä vapaa alue. Oheisissa kuvissa lumeen jääneet selvät jäljet. Minua säälitti lintujen ravinnon saanti, ja laitoin multaiseen kohtaan suodatinpussiin kauraryynejä illalla. Aamulla suodatinpussi sisältöineen oli hävinnyt. Seuraavana iltana laitoin paperisen leipäpussin (leikkasin pitkänmallista pussia lyhyemmäksi) samaan paikkaan. Jätin pussin suun auki (avoin kuppimainen) ja pussiin paljon leivän murusia. Olin hämmästynyt, kun aamulla ei ollut enää paperipussia. Kysymys: voiko mustrastas viedä nokassaan suodatinpussin ja paperisen pussin? Vai joku muu lintu tai eläin? Suljetulle terassille on puuportti, mutta tällä hetkellä porttia ei käytetä, on lumen vallassa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä. Lumijäljistä on havaittavissa mm. seuraavia asioita. Jäljistä näkyy hyppelyeteneminen. Jäljistä näkyy myös etuvarpaiden terävä kulma sekä pitkä takakynnen jälki. Nämä ovat tyypillisiä varpuslinnuille, joiden pitkä takakynsi on erinomainen otettaessa tukeva ote oksalla istuttaessa.

Jäljet ovat hieman sulaneet, mutta niissä ei kuitenkaan ole havaittavissa varpaiden kyhmyjen painaumia, jotka taas olisivat tyypillisiä varsilinnuille, jotka ovat varpuslintujen kookasta porukkaa.

Mullan tonkiminen on myös tyypillistä mustarastaalle. Näillä perusteilla luulen paikalla olleen mustarastaan. Mitä sitten tulee pussin katoamiseen, niin rastaankokoinen lintu voi hyvin viedä pussin pohjan herkut pusseineen päivineen tai pussi nokittu hieman seinästä irti ja tyhjän pussin tuulipyörre on voinut lennättää matkoihinsa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Panu Villanen

Mikä tikka? Lähialueella on suojeltua metsää.

Kysyjä lähetti sekä videon että kuvia Luontoakateemille. Ohessa yksi kysyjän lähettämä kuva.

Hei!
Kiitos kuvista ja videosta.
Suomessa tavataan yleisesti seitsemää tikkoihin kuuluvaa lajia ja niistä kuvaamasi kaltaisia mustavalkoisia tikkoja, joiden koirailla on myös punaista päässä, on kolmea eri lajia. Videon tikalla on myös valkoista selässä, jolloin käpytikka tipahtaa pois ja jäljelle jää pikku- tai valkoselkätikka. Videon tikalla näkyy selvästi himmeän punaista alaperässä/alavatsassa, jota taas pikkutikalla ei ole. Kuvaamasi tikkalaji on valkoselkätikka Dendrocopos leucotos). Toki paljon muitakin erottavia tekijöitä käpy-, pikku- ja valkoselkätikoilla on keskenään. Mm. ohessa olevasta kuvassa näkyy hyvin valkoselkätikan pään sivun tumma juova/kaulansivujuova, joka ei jatku päälaelle asti kuten käpytikalla. Samoin kuvan tikalla ei ole suuria valkoisia hartialaikkuja kuten käpytikalla. Valkoselkätikka eroaa taas jo koonkin puolesta pikkutikasta ollen n. 10 cm pidempi pikkutikkaa.

Valkoselkätikka on Suomessa uhanalainen (vaarantunut). Pitkäjänteisten suojelutoimien ansiosta laji on suurimmasta taantumasta – vuosituhannen vaihteesta – elpynyt ja nykyään pesimäkanta on n. 250 paria ollen kuitenkin vielä harvalukuinen. Onnittelut valkoselkätikkahavainnosta!

Terveiset lintuvirtuoosien puolesta,
Panu Villanen, Luontoakateemi

Mikä lintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Olet saanut kivan kuva järripeipoista. Se on pohjoisessa pesivä laji ja on peipon lähisukulainen. Tänä talvena järripeippoja on jäänyt talvehtimaan tavallista runsaammin. Suomalaiset järripeipot talvehtivat pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomeen ne saapuvat huhtikuulta alkaen ja lähtevät takaisin talvehtimisalueille syys-marraskuussa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Tein havainnon Louella Tervolassa 7.1.-22. Lintu räpiköi lumihangessa, eikä päässyt lentoon. Olisiko jokin vesilintu, mutta miksi tähän aikaan pohjoisessa? Oli aika iso., ehkä kuovin kokoinen.

Ohessa kysyjän lähettämnä kuva Luontoakateemille.

Hei

Lintu on talven jalkoihin jäänyt kaakkuri. Niitä jää silloin tällöin suliin vesiin varsinkin, jos alkutalvi on leuto. Yleensä ne osaavat siirtyä merelle, josta löytävät helposti ravintoakin. 

Tammikuussa ilmoitettiin useista muuttavista kaakkureista merialueilla. Kaakkurin on vaikea nousta lentoon kuivalta maalta. Se tarvitsee pitkän sulaveden, kiitoradan, jotta se pääsee ilmaan. Jos lampi jäätyi kokonaan, kaakkuri ei omin avuin päässyt pois.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Pihan ruokintapaikalla on koko alkutalven käynyt töyhtötiaispari, aina yhdessä ja yhtä aikaa. Parin päivän poissaolon jälkeen tulee nyt ruokailemaan vain yksi. Jos pariuskollinen töyhtötiainen menettää puolisonsa, etsiikö se keväällä uuden kumppanin?

Ohessa töyhtötiainen. Kuva: Panu Villanen

Hei!
Kiitos kysymyksestäsi.
Töyhtötiaiset ovat paikka- ja parisukollisia ja siten huolesi on ymmärrettävä. Varsinaista töyhtötiaisten parisukollisuustutkimusta meillä ei ole käsillä, mutta uskomme töyhtötiaisten toimivan kuten muutkin linnut. Joutsenten parisukollisuudesta puhuttaessa kerrotaan kuinka puolison menettänyt jää loppuelämäkseen yksinäiseksi. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa kaikilta osin. Joutsenet ovat pariuskollisia, mutta voivat - varsinkin nuoret  - hyvinkin ottaa uuden puolison. Näin arvelen käyvän myös töyhtötiaisilla. Linnut kuten ihmisetkin voivat kyllä olla "kranttuja" uuden kumppanin suhteen. Pitkäikäisillä linnuilla esim. laulujoutsenilla (Suomen ennätys  24v 1kk 24vrk) pitkään kestänyt yhteispeli on niin hioutunut, että uuden puolison tyyli ei noin vain miellytä. Tiaiset jotka ovat lyhytikäisempiä (töyhtötiaisen ennätys 10v 10kk) ei välttämättä ole niin kranttu. Uskon, että mikäli ravinto ja pesäpaikkojen mahdollisuus häiriöttömänä ympäristönä on suotuisa töyhtötiaiselle, se voi hyvinkin saada uuden puolison. Nyt kevään alkaessa kannattaa kuunnelle kuuluuko töyhtötiaisen kirkkaan naurava laulu ja kililit -kutsuääni havupuista. Tämä viestii siitä, että koiras kuuluttaa reviiriä ja hakee puolisoa.

Ystävällisin terveisin lintuvirtuoosien puolesta,
Panu Villanen

Taviokuurna (Pinicola enucleator). Johtuuko sen tai yleensä varpuslintujen väritys ravinnosta, kuten esim. flamingon?

Ohessa kuva punaisesta taviokuurnakoiraasta. Kuva: Panu Villanen

Hei

 

Varpuslintujen väritys on muodostunut selviytymisen ja suvun jatkumisen perusteen mukaan. Naaraslintu valitsee mieluummin korean, terveen koiraan. Voi sanoa, että värillä on väliä. Toki on muitakin valintaan liittyviä syitä kuten taitava laulu, voimakkuus, taito hankkia ruokaa jne.

Taviokuurna ruokkii pesäpoikasensa proteiinipitoisella itikkaravinnolla. Aikuisena sen ravintoon kuuluu myös marjat ja kasvien silmut.

Lintujen keltaiset, oranssit ja punaiset värit tulevat karoteiineista, jotka ovat lipokromeja (liukenevat rasvoihin). Näitä linnut saavat sekä kasvis- että eläinperäisestä ravinnosta. Mm. käpyintujen (Loxia) höyhenten punainen väri syntyy keltaisista karotenoideista hapettumisen kautta. Karoteiinit ovat yleisiä bakteereilla, kasveilla ja eläinkunnalla. Kasveissa niitä löytyy niin lehdistä, levissä, kukissa, hedelmissä ja marjoissa, joita taviokuurnat mielellään syövät. Karoteiineja esiintyy myös siis eläinkunnan rasvoissa ja sisäelimissä. Näistä lähteistä linnut saavat karoteiininsa ja muiden fysikaalisten ilmiöiden yhteisväikutuksena  - esim. tapauksessa hapetuksen - linnun väritys muodostuu. Sekä käpylintu- että taviokuurnakoiraat ovat punaisia ja naaraat ja nuoret kellertäviä.

Mielenkiintoinen kirja lintujen väreistä ja siitä, miten linnut itse näkevät on: Peiponen, V.A. (2000). Linnun silmin – lintujen näköaisti, ulkonäkö ja sukupuolivalinta. Yliopistopaino: Helsinki.

 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen ja Panu Villanen

Hei.

Valitettavasti en ehtinyt kuvata tai katsoa kovin tarkkaan, kun kissa pelästytti oudon linnun. Luulin ensin närheksi, mutta väritys ei oikein sopinut. Enemmän mustavalkoinen kuin närhen kirjava. Kokoluokka sama.
Huono kuvaus, mutta olisiko mitään hajua, kuka talipalloja himoitsi Hyvinkäällä?

Ohessa harakka. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei

Närhet ovat vakiovieraita ruokintapaikoilla. Niille kelpaavat kaikki rasvapallot ja -makkarat. Myös pähkinät ja kuoritut auringonkukan siemenet maistuvat. Närhen tunnistaa helposti ja pois lentäessään sen mustapyrstö ja valkoinen pyrstön ja selän väline  alue loistaa selvästi. Kerroit, että lintu oli samaa kokoa ja mustavalkoinen, jää jäljelle ainoa mahdollinen vaihtoehto, joka on harakka. Se on erikoistunut talipalloihin ja roikkuviin rasvamakkaroihin. Harakan muoto on hyvin lähellä närhen muotoa ja pikaisella silmäyksellä väritys on paras tuntomerkki, joka paljastaa lajin. Harakka on iso ahmatti, joten talipalloja kannattaa varata varastoon.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

13.2 klo13 Helsingin Ruskeasuolla talviruokinta-alueella oli selkeästi varpusta pienempi lintu. Sen selkä oli harmaa-valkea, kirjava, ja sen kaula ja vatsapuoli valkoinen. Nokka oli kapea, suht pitkä ja kaareva.

Ohessa puukiipijä napsimassa siemeniä ruokinnalla. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi.

Hei

Viime vuosina on puukiipijä löytänyt ruokinnat. Niiden hennolla nokalla ei rikotaan auringonkukan siemeniä eikä pilkota pähkinöitä. Siksi ne yleensä ruokailevat laudan alla etsien tiaisten ja muiden lintujen rikkomia siemenen osasia. Kaupasta saa esimerkiksi hirssiä, jota voisi sekoittaa rasvaan ja pyyhkiä sitä puun runkoon. Puukiipijä löytää ruuan rungolta. Se on kiva lisä ruokinnan lajistoon.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Hei!
Lintulaudalla käy pikkulintujen lisäksi yksi isompikin. Yleensä rastaat eivät mahdu laudalle, mutta tämän näyttää siihen mahtuvan. Onkohan kyseessä mustarasta, vaikka näyttääkin kirjavalta ja jalat punertavat? Olisiko mustarastas naaras  kyseessä? Helsingin Marjaniemi 5.1.2022.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Suunnilleen rastaan kokoinen, lyhytpyrstöinen, pitkä- ja suoranokkainen, perusväri tumma vaalein täplin. Lintu liikkuu kävellen, kun taas mustarastas useimmin hyppelee eteenpäin.

Lintu on kottarainen. Näitä on jäänyt normaalia enemmän talvehtimaan ja samanlaisia kuvia ja tarinoita tulee ympäri Etelä-Suomea. Se on mielenkiintoinen Ilmiö. Kottarainen ei ole ihan normaali talvilintu, joten olet saanut suhteellisen harvinaisuuden laudallesi.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mökin lintulaudalla vierailee tämä lintu, jota emme ole tunnistaneet. Mikä lintu on kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Olet saanut peipon talvivieraaksi. Peippo kilpailee pajulinnun kanssa Suomen runsaslukuisimman linnun tittelistä. Se on totta vain kesällä. Talvella peippo on hyvin harvalukuinen, harrastajien piirissä ns "kova havainto". Kuvan lintu on talvipukuinen koiras. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen

Havainto 30.12.2021. Pihassa kymmenittäin. Muistuttavat  räkättirastaita, mutta pienenpiä. Alavatsa vaalea, ruskeita viiruja/höyheniä. Ei erota onko naaraita tai uroita. Laumasssa satoja lintuja. (

Hei

Vuoden vaihteen tietämilä ja alkuvuodesta on monilla pihoilla ja puistoissa ollut valtavan kokoisia räkättirastaparvia. Ne herkuttelevat pihlajanmarjoilla, joita on ollut paljon. Myös tilhiä on jäänyt viivyttelemään muuttoaan hyvän ravintotilanteen takia.

Talvella rastaan kokoa on joskus vaikea arvioida, eikä värityskään tunnu tutulta. Lumiolosuhteet ja hämärät päivät tekevät räkäteistä melko tummia päältä ja alta vaaleita. Paremmin nähtynä räkätin selkä on ruskea, alaselkä on laajalti harmaa ja pyrstö musta. Maha on kermanvaalea ja tummaviiruinen. Lennossa näkyy siiven aluset vaaleita. Tänä talvena on ollut mahdollisuus nauttia talvisista marjalinnuista ennen muuttoa etelämmäksi.

Terveisin Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mitä lintuja lumilaudalla 4 kappaletta siinä pyörii.

Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.

Hei

Sinulla on mielenkiintoinen kattaus lintuja ruokinnalla. Pienemmät, joilla on valkoinen poski ja siinä ruskea täplä, ovat pikkuvarpusia. Niiden kanta Suomessa on kasvanut paljon ja useassa paikassa ne ovat yleisempiä kuin varpunen. Varpusen väheneminen on mysteeri ja huolenaihe.

Isompi tumma vaaleatäplikäs lintu on kottarainen. Se on harvinainen talvehtija ja harvinainen ruokinnoilla. Lähetit hyviä kuvia.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mikä lintu: Rastasmainen olemus, ehkä mustarastasta hiukan isompi, ylhäältäpäin katsottuna hyvin tumma, mustahko päätä myoten, selkäpuoli pyrstön edestä ehkä tumman harmaa?, vatsapuoli hyvin vaalea pyrstön tyveen asti ja joissakin yksilöissä kurkussa/rinnan yläosassa vain pienellä alalla oranssiin viittaavaa väriä. Lento suoraa, Noin 20-30 linnunn parvi pihlajamarjojen kimpussa ja välillä osa lumisella liiterin katolla istuen. 24.12.21, -13C, kevyttä lumisadetta..

Räkättirastas pihlajanmarjoja syömässä. Kuva:Panu Villanen, Luontoakateemi.

Hei

Kuvauksestasi päättelen, että kyseessä on talvinen räkättirastasparvi. Niitä on jäänyt paljon viivyttelemään muuttoa hyvän ruokatilanteen takia. Pihlajanmarjoja on vieläkin paikka paikoin paljon ja ne keräävät isoja rastas- ja tilhiparvia puoleensa. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Mikä lintu? N. 10 yksilön parvi aterioimassa Pihlajassa. Väritykseltään rusehtava. Selkeät tummat viirut kyljissä, muuten maha vaalea. Uroksella? ruskeanpunainen kaulus mutta ei tummia viiruja kyljissä. Selkäpuolella tummaa ja valkoista raitaa pitkittäin. Noin punatulkun kokoisia. Havainto Siilinjärven Jännevirralta.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontoakateemille.

Hei

Kiitos kysymyksestä. Linnut ovat urpiaisia. Niille on tyypillistä raidallinen selkä, selkeät viirut kyljissä, vaalea alta, rusehtava päältä. Siivessä näkyy selkeä juova. Vanhalla koiraalla voi olla kaunis punainen rinta. Urpiainen liikkuu talvisin ruokailuparvissa. Niitä näkee yleensä ruokailemassa koivuissa. Kiva havainto.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

Mikä lintu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Lintu on toiseksi suurin tikkalintumme harmaapäätikka. Vain palokärki on tätä suurempi. Toivottavasti harmaapäätikkoja ei vaivaisi taudit ja ravinnon niukkuus, ettei ilmaantuisi joukkokuolema, sillä juuri päivää ennen  Luontoakateemi sai toisenkin kysymyksen ja juuri kuolleesta harmaapäätikasta.

Harmaapäätikka on salaperäinen piilotteleva lintu. Se pesii pääasiassa haavoissa itsetehtyyn pesäkoloon. Kuten muutkin tikat se rummuttaa nokallaan kopsauttaen puuta keväisin ilmoittaen reviirin olevan varattu ja toivottaa kumppanin tervetulleeksi. Sitä nähdään harvoin loistavan suojavärin ansiosta, mutta sen ääntä kuulee useammin. Metsästä kuuluu volyymiltaan hieman laskeva vihellyssarja "pyy-pyy-pyy". Talvisin harmaapäätikka käy mielellään rasvapötköllä syömässä, jos sellaista on tarjolla.

Terveisin, Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 

Mikähän pikkulintu?
Punarinnan kokoinen pyöreähkö, musta siemensyöjän nokka ja päälaki, selkä tummemman harmaa, vatsa vaaleamman harmaa. Pitää pyrstöä vähän pystyssä. Syö maassa tiaisten pudottamia suemeniä. Luulin ensin naaraspunarinnaksi, mutta sillä ei ole yhtään oranssia. Pienempi kuin naaraspunatulkku, eikä mustaa ja valkoista kyljessä. Sain otettua tällaisen huonon kuvan.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille (vasemmalla) ja Luontoakateemin kuva/Panu Villanen (oikealla).

Hei,

Kuvassa näkyy lintu, jolla on ohut nokka. Viittaa hyönteissyöjiin. Tasaisen harmaa selkä ja pää - lukuunottamatta mustaa päälakea. Vatsapuoli beessin vaalea. Lintu syö maassa siksi, ettei itse saa rikottua auringonkukansiemeniä. Ruokinnalla voisi laittaa murskattua pähkinää. Lintu on tuttu Sylvian Joululaulusta. Sen heleät huiluäänet ovat kevätkesän kauneimpia ääniä luonnossa. Lintu on mustapääkerttu. Sen pitäisi olla jo kaukana Suomesta, mutta joitakin yksilöitä jää talvehtimaan. Se selviää ellei tule paukkupakkasia ja ruokaa on saatavilla. 

 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 

Haluaisin tietää mikä lintu. Käy ruokailemassa lintulaudalla, meri-lapissa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Sinulla on käynyt hyvä tuuri. Olet saanut vieraaksi pähkinähakin. Sen elinympäristöä ovat etelän pähkinäpuualueet, mutta viime vuosina se on menestynyt myös Kemi-Tornio alueella. Se on närhen kokoinen, valkopilkkuinen, tummanruskea varislintu, jolla on alaperä ja pyrstön kärki valkeat. Nokka on pitkä ja kapea.

Terveisin,

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Mikä lintu , terassilla paraisilla.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kiitos kysymyksestä ja selkeästä kuvasta. Syksyn viimeisimpien muuttolintujen aika on meneillään. Niihin kuuluu kuvaamasi punatulkku. Kirjallisuudessa ja joulukorteissa usein kuvataan korea punarintainen koiraslintu. Kuvan lintu on naaras. Naarailla on yleensä parempi suojaväritys. Se sopii pesällä oleskeluun paremmin kuin räikeänväristen koiraiden väritys. Koiraiden värityksen merkitys on parien muodostuksessa. Joinain hyvinä marjavuosina punatulkkuja jää suurin joukoin talvehtimaan. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Aamulenkillä tuli vastaan perinteisen varpusparvien lisäksi parvi pikkulintuja, jotka koonsa puolesta menivät varpusista, mutta värityksessä pisti erityisesti silmään kirkkaan oranssi koko siiven mittainen viiva. Kuvaa en kerennyt ottaa ennen, kuin lähtivät karkuun. Netin syövereistä ei ainakaan löydy mitään vastaavan näköistä lintua.

Ohessa kuva järripeippokoiraasta. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi.

Hei

Tilanteet tulevat usein niin nopeasti vastaan, ettei mitään kameraa ehdi ottaa esiin. Kerroit tuntomerkkejä: noin varpusen kokoinen ja päättelin siitä myös sitä, että samanmallinen. Siivessä paljon oranssia. 

Tällä hetkellä on pohjoisten alueiden muuttolintujen viimeiset rynnistykset. Maastossa tulee varmasti vastaan juuri tuonnäköisiä lintuja. Ne ovat järripeippoa. Koiraat ovat hyvin koreita ja niillä on iso oranssinpunainen siipikuvio. Se näkyy hyvin sekä maassa, että lennossa olevalta linnulta. 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Kalajoki Holmanperä.

Ohessa Luontoakatemille lähetetty kuva.

Hei

Nyt on hyvä pihlamamarjavuosi ja marjojen turvin moni rastas, tilhi voi jäädä talvehtimaan. Nyt olet kuvannut mustarastaan. Se on naaraspukuinen ja jos näen oikein sillä on kellertävä nokka. Silloin se olisi täysikasvuinen naaras. Tämän vuoden poikasilla olisi tumma nokka. Naaraslintujen tunnistaminen on hankalampaa, koska kirjallisuus julkaisee mielellään koreiden koiraiden kuvia. 

 

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Hei, otin eilen valokuvan lokista ja olen pähkäillyt sitä, että onko kyseessä harmaalokki vai aroharmaalokki.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kiitos kuvasta ja kysymyksestä. Lokkien tunnistaminen on usein hankalaa. Isoilla lokeilla on neljä erilaista ikävuosipukua ja niiden päälle kesä- ja talvipuvut. Pienillä lokeilla on kolme "ikäpukua".

Vähemmästäkin voi mennä sekaisin.

Kuvasi lokki on isokokoinen nuori lokki. Tuntomerkkien tarkempi selittäminen vaatisi höyhenalueiden tuntemista. Yritän välttää sitä.

Uivan linnun nokka on jämäkkä "sopusuhtaisen" pituinen, päälaki on pyöreä, tertiaalien kärjet ovat laajalti vaaleakärkiset ja muut höyhenaluetuntomerkit sulkevat pois aroharmaalokin. Sillä olisi pitkähkö kapea nokka ja luisu otsa. Samoin poissulkeutuu harmaalokki, jonka nokka ei olisi ihan noin jämäkkä ja sen pää ei olisi tässä vaiheessa noin vaalea. Molempien lajien höyhenpeitteen kuviointi ei täsmää kuvan linnun kanssa.

Jäljelle jää merilokki. Nuori merilokki on vaaleapäinen muuten reippaasti kirjailtu ja jämäkkänokkainen. Ensi vuonna tuo onkin aivan erinäköinen.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Onko mahdollista että tämä lintu on naamiokottarainen. Kuvasin sen Herttoniemessä mäenlaskijantiellä 10.06.2021 klo: 17.50.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Valitettavasti kuva on sen verran epätarkka, ettei aivan varmaa tunnistusta uskalla tehdä. Lähtisin kuitenkin kotoperäisistä linnuista arvauksissani.

Linnulla on musta siipi, silmän kohdalla selkeä musta naamari, vaalea lähes kokonaan muuten, mitä linnusta näkyy. Siksi nimeäsin sen kivitaskuksi. Biotooppi ei sovi sille alkuunkaan ja on siinä jotain outoa muutenkin. Harmi, että kuva ei anna linnusta enempää. Kaikkia ei aina voi eikä siksi kannata tunnistaa on hyvä sääntö lintuharrastuksessa. Naamiokottaraista ei tietääkseni ole tavattu täällä päin Eurooppaa. Myöskään en tiedä myydäänkö sitä häkkilintuna  Suomessa. Karanneitahan voi aina löytyä.

Kiitos mielenkiintoisesta pähkinästä.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Olen aloittanut lintujen ruokinnan pihallani ja eilen tuli muutama tälläinen kuvissa oleva lintu pihaan. Veikkaukseni on järripeippo, mutta en ole varma koska asumme Lohjalla. Eikö ole aika harvinainen näin etelässä?

Ohessa kysyjän lkähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Tunnistit aivan oikein, se on järripeippo ja vieläpä komea koirasyksilö.

Järripeippoa kutsutaan pohjoisen peipoksi. Järripeippo on pohjoisten metsien, etenkin lehtimetsien ja tunturikoivikoiden tyyppilaji. Se saattaa olla hyvinkin runsaslukuinen hyvinä ravintovuosina. Järripeippo on muuttolintu ja sen talvehtimisalueet sijaitsevat Keski-Euroopassa. Muuttoaikana se on myös yleinen lintu eteläisessä Suomessa. Laulussa Järripeippo ei pärjää kauniisti laulavalle peipolle. Monotonisesti samaa jankutusta pitävää järripeippoa ei voi kutsua laulutaituriksi. Järripeippo on kaunis lintu. Hyviä hetkiä ruokinnan seuraamisessa.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen

Hei. Olimme kävelyllä jämsän Himos rinteellä ja silmään osui mielestämme erikoinen lintu pitkän pyrstön johdosta päättelimme ettei ole tilhi. Syö tässä pihlajanmarjoja.  Pahoittelen kuvan laatua. Vaalea kaulus sekä ruskea sävyinen lintu . Vahva nokka. Ei äännellyt mitään.mistäköhän linnusta olisi kysymys?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Olet kohdannut yhden salaperäisimmistä linnuistamme, taviokuurnan. Se on hiljainen pohjoisen lintu. Joskus se paljastaa itsensä lentäessään päästämällä pulputtavaa ääntä ja keväällä metsälapin kuusikoissa kuuluu kaunista laulua. Etelässä sitä nähdään harvakseltaan. Joinain vuosina saattaa taviokuurnat lähteä joukottain vaellukselle ja silloin niitä nähdään aivan eteläisiä rannikkoalueita myöten. Onneksi olkoon kivasta havainnosta.

Terveisin

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen 

Lintu oli Pirkkalassa omenapuussa 16.8.2021. Näyttää vähän mustapääkerttu naaraalta.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Lajin määritit aivan oikein. Syksyllä nuoret linnut sekoittavat pelin. Nuori tänä vuonna syntynyt koiraslintu voi muistuttaa naaraslintua hämmästyttävän tarkasti. Silläkin voi olla ruskea päälaki. Jos linnun päätä pääsisi silittämään ns "vastakarvaan" niin silloin voisi ruskean pintahöyhenkerroksen alta paljastua mustia höyheniä ja sukupuolikin määrittäisi varmuudella koiraaksi. Olen näkevinäni kuvien linnulla ohuita tummia juovia, joka voi viitata siihen, että kyseinen lintu on koiras. Yleensä määritys olisi mustapääkerttu, naaraspukuinen. 

Ystävällisin terveisin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen 

- Mikä siemensyöjälintu? Kuva on ikkunaan syyskuussa 2020 lentäneestä ja kuolleesta linnusta. Nokka on tukeva siemensyöjälinnun nokka. Nyt lokakuussa 2021 samoja lintuja on tullut pihaan. Syövät lännenheisiangervon siemeniä. Paikka Vuokatti (Sotkamon kunta).

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Ikkunaan törmääminen on yleistä, ihan liian yleistä. Kuvaamasi lintu on punatulkku naaras. Se on loppusyksyn muuttolintu. Hyvinä pihlajanmarjavuosina niitä voi jäädä joukottain talvehtimaan. Muutkin marjat tietenkin kelpaavat. 

Lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen 

Lintu terassin lattialla Ylöjärvellä, Pirkanmaalla 1 10. klo 14.00  Mikähän lintu on kyseessä?

Ohessa kysyjän lähetämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Harvoin näkee linnunkuvia tästä kuvakulmasta. Hienoja otoksia. Kuvissasi on järripeippo. Sitä sanotaan pohjoisen peipoksi, jonka sukulainen se on. Hyviä tuntomerkkejä ovat valkoinen yläperä, alue selän ja pyrstön välissä, oranssiset siipilaikut. Muitakin tuntomerkkejä on, mutta jo noilla mainituilla linnun tunnistaa. Järripeippoja on tällä hetkellä joillakin peltolakeuksilla usean sadan yksilön parvissa. Muuttoaika on parhaimmillaan. Kuvaamasi lintu on ehkä törmännyt ikkunaan ja nyt huilailee tokkuraansa pois. Toivottavasti pääsi jatkamaan lentoaan.

Hyvää syksyä!

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Lintulaudalla pörrää erikoisempia vieraita Oulussa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Syksyisin linnut tulevat usein lähelle ihmistä. Ruokinta-automaateille ilmestyy välillä ihmeellisen näköisiä lintuja. Sinun ruokinnalle on ilmestynyt järripeippo. Sitä kutsutaan pohjoisen peipoksi, jonka lähisukulainen se on. Laulajana järripeippoa ei voi sanoa mestariksi, ainakin ihmiskorvaan sen laulu on monotonista jänkätystä. Järripeipon päämuuttokausi on parhaillaan käynnissä.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Hei!

Olin lähdössä töihin 17.9.2021 ja tämä pikkulintu istui oven vieressä olevan harjan päällä. Oli varmaankin lentänyt ikkunaan (ikkunassa näkyi höyhen) ja oli sitten lepäämässä. En tunnista lintua. Mikähän lintu mahtaa olla kyseessä? Oli muuten lähtenyt kun tulin töistä kotiin siis kaikki hyvin =)

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kiitos kysymyksestä ja kuvista. Tämä lintu on innoittanut lauluntekijän tekemään Sylvian Joululaulu -kappaleen. Siinä on pääosassa mustapääkerttu. Se on mielestäni yksi parhaiten laulavista linnuista. Kauniit huiluäänet kuuluvat loppukeväästä keskikesään lehtomaisissa metsissä. Tällä hetkellä ne ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä talvehtimisalueilleen. Joka talvi muutama yksilö jää tänne Suomeen talvehtimaan hyödyntäen ruokinta-automaatteja. Hienoa, että lintu pääsi jatkamaan eloaan törmäyksen jälkeen.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Mikä lintu kyseessä. Kuva otettu Vuorentaustassa, Ylöjärvellä, Pirkanmaalla 20.9.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Jännän näköinen. Kuvakulma meinasi hämätä, mutta selvät tuntomerkit paljastivat linnun. Selvä valkoinen silmäkulman juova, tukeva kaksivärinen nokka ja muoto on punakylkirastaan tuntomerkit. Juuri nyt on niiden päämuuttokausi. Saatat kuulla surahtavan strii -äänen. Sekin paljastaa lajin. 

Kiitos kuvasta ja hyviä luontohavaintoja.

Lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Kuvassa on havainto 10.9.2021 Sallasta. Lintu on kylvyssä lavalla olevan pressun päällä. Olisko tämä nuori Urpiainen vai mikä lienee?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Linnulla on tukeva siemensyöjän nokka, ylänokan harja näyttää hieman sinisävyiselta, linnusta näkyvä osa on punertavasävyistä ilman viirutusta. Siivestä näkyy pieni vaaleampi alue.

Näillä tuntomerkeillä sanoisin, että lintu on järripeippo. 

Urpiaisella olisi paljon hennompi nokka ja pään kuvioissa näkyisi juovitusta. 

Ystävällisin terveisin lintuvirruoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Mikä lintu, näytti pingviiniltä tai valkovatsaiselta merimetsolta? En löytänyt lintukirjoista enkä Googlesta.Lähin vastaava mitä löysin oli Kaunomerimetso, mutta ei esiinny täällä. Pariskunta levähti Päijnteen kivellä pari päivää viime viikolla. Ohessa pari kuvaa, jotka otettu varsin kaukaa ja suurennettu, joten vähän epätarkkoja.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva LUontoakateemille.

Hei!

Lintukirjoissa on usein kuva vain keväisestä aikuisesta linnusta. Nuoruuspukuisista ei kaikissa kirjoissa ole kuvia laisinkaan.

Kivellä olevat linnut ovat nuoria merimetsoja. Ne vaeltavat pitkiäkin matkoja tutkien mahdollisia reviireitä. Kalastajina ne ovat erinomaisia. Pääravintoa ovat särkikalat, joten ne tekevät myös tärkeää työtä vesistöjen eteen.

Lintuvirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen 

Kuvan lintu törmäsi mökkimme ikkunaan. Menin katsomaan kuinka kävi. Lintu kyyhötti maassa tokkuraisena, mutta pääsi myöhemmin lentoon. Oma tulkintani on räkätin poikanen, mutta eräs ystäväni epäili tätä ja uskoi sen olevan järripeippo. Mökkimme sijaitsee Keski-Suomessa Kivijärvellä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Ikkunaan törmäyksiä tapahtuu valitettavan paljon. Moni lintu kuolee törmäykseen, mutta onneksi nyt lintu ei taittanut niskaansa. Pieni lepo parantaa. 

Kaverisi oli oikeassa. Se on järripeippo, upean kirjava lintu. Sen muuttoaika alkaa olla käsillä. Järripeippo pesii Pohjois-Suomessa ja valonmäärän väheneminen sekä kylmät syksyn säät aktivoi muuttovaistot. Niitä on jo näköjään matkalla. Ne muodostavat pelloille kymmenien ja satojen lintujen parvia matkallaan. Jotkut talvehtivat Suomessa.

Hyvää syksyn jatkoa!

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen 

Hattula 5.9 aamulla 9.00. Ilmeisesti pariskunta aamukävelyllä. Mikä lintu?

Ohessa kysyjän lähettämät kuvat luontoakateemille, jotka on yhdisttty yhdeski kuvaksi.

Hei!

Kuvien linnut ovat fasaaneja. Ykköskuvan linnulla on outoja värialueita ja en osaa sanoa olisiko se nuori koiras. Toinen on varmuudella naaraslintu. Fasaaneja on kymmeniä alalajeja ja niiden koiraiden ulkonäkö vaihtelee paljon. Naaraat ovat ruskean kirjavia. Se on loistava suojaväri linnun hautoessa pesällä. Fasaaneilla on pitkät pyrstösulat ja se tuntomerkki on helppo ero muihin kanalintuihin.

Hyvää syksyn jatkoa!

Luontoakateemin luontovirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen 

Mikä lintu lensi ikkunaan?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Valitettavasti noita ikkunaan törmäyksiä sattuu usein. Suomessakin on arvioitu, että törmäysten luku nousee tuhansiin vuodessa. Niitä yritetään välttää erilaisilla haukkafigureilla ja ikkunakoristeilla, jotta lintu huomaisi heijastavan ikkunan. 

Sinun ikkunaasi on törmännyt leppälintu. Leppälinnulla on hyvin erottuva punainen pyrstö, jota se värisyttää tuon tuosta. 

Jos kuvassa olisi elävä lintu, laittaisin sen heti johonkin kuvakilpailuun. Aivan mielettömän upeanvärinen tausta. Hyviä luontohetkiä syksyyn.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta, Markku Hyvärinen 

Mikähän sorsalintu Vanhankaupunginlahdella?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kiitos kysymyksestä ja kuvasta. Vanhankaupunginlahti on minunkin vanha retkipaikka. Siellä tuli vietettyä tosi paljon aikaa -60 luvun lopulta vuosituhannen vaihtumiseen asti. Nyttemmin retket ovat Hämeen maisemissa.

Olet kuvannut naaras sinisorsan. Harmaasorsa on hyvin samannäköinen. Sen erottaa tässä kuvassa vaaleasta siivestä. Harmaasorsalla olisi siipi tumma. Muitakin eroja on, mutta kuvasta niitä ei varmuudella voi luetella.

Muihin sorsalintuihin kuvan lintua ei voi sekoittaa.

Hyviä syksyisiä retkiä!

Luontovirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen 

Tannilassa (25.8.2021 noin klo 14:45) pellon yläpuolella lenteli tämä lintu. Huutoääni vastasi mielestäni juuri tätä piekanan ääninäytettä: http://www.lintukuva.fi/aanet/butlag.mp3 ...mutta tilanteessa hämmentää se että lintu oli niin tumma. Voiko tämä kuitenkin olla piekana? Jos ei niin pystyykö kuvista sanomaan mikä se on?

Ohessa yksi kysyjän Luontoakateemille lähettämistä kuvista.

Hei!

Lintu on mehiläishaukka. Olet saanut erittäin hyvät kuvat linnusta. Mehiläishaukallakin on naukuva ääni ja äänistä helposti erehtyy etenkin, kun petolintujen äänien kuuleminen ei ole jokapäiväistä. En erittele tuntomerkkejä, mutta voit vertailla kirjan tai netin kuvista piekanan ja mehiläishaukan siipien ja pyrstön kuviointia. Myös vatsan värityksessä on merkittävä ero. Linnut ovat jotakuinkin samankokoiset. Tänä vuonna Suomen Lapissa oli piekanalla heikko tilanne. Syötävää ei ollut, myyrät ja sopulit olivat vähissä. Tämän takia pesintöjä ei montaa löydetty. Siksi piekana olisi voinut kaarrella jo kotiseudullasi. Ruokaa on etsittävä normaalin esiintymisalueen ulkopuoleltakin. Mielestäni noin upean mehiläishaukan näkeminen on hieno havainto.

Luontoakateemin lintuvirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen 

Raisio Petäsmäki ärhäkkä lintu ajoi muut pois kylpemästä ja kylpi kauan.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Tällaisia luonnon tapahtumia on hauska seurata. Kyseinen ärhäkkä lintu on nuori, tänä vuonna syntynyt kottarainen. Se osaa olla tosi ärhäkkä ja pitää hyvin puoliaan. Tällä hetkellä kottaraiset kokoontuvat suuriksi parveiksi ja lentävät tiheissä parvipalloissa, jotka muuttavat muotoaan koko ajan. Kottarainen väheni uhkaavasti 1990 ja 2000 luvun alussa, mutta nyt sen kanta on kääntynyt pieneen kasvuun. Kiitos hienosta kuvasta.

Ystävällisin terveisin,

Markku Hyvärinen, Luontoakateemi

Tämä liitteessä oleva lintu istui rappukaiteela. En löytänyt kirjoistani mikä lintu on kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Lintu on naaraspukuinen kirjosieppo. Joissain lintukirjoissa esitetään vain koreampipukuisia koiraita ja naaraslintu jää vähemmälle huomiolle. Jos ollaan oikein tarkkoja niin lintu voi olla nuori, tänä vuonna syntynyt. Silloin sukupuolen määrittäminen on kuvasta haasteellinen tehtävä. Nuoret linnut ovat naaraslintujen näköisiä ja koiraat saavat koiraslinnun ulkonäköä vasta seuraavassa sulkasadossa eli silloin kun vaihtavat uusia sulkia ja höyhenpeitettä. Tällä hetkellä on sieppojen syysmuutto etelään jo alkanut. 

Ystävällisin terveisin, Luontoakateemin lintuvirtuoosit

Markku Hyvärinen 

Näin suuren parven korppeja kun helteet alkoivat. Nyt olen nähnyt samanlaisen parven useaan kertaan aina kun ilma alkaa taas lämmetä yli 25 asteen. Luulin että korpit parveilevat vain talvisin. Mistä tämä voi johtua?

Ohessa kuva, jossa korpit kisailevat ilmassa. Kuva: Panu Villanen

Hei!

Korppien parveilu on melko yleistä ainakin pesimättömien korppien keskuudessa. Lämpimillä ilmoilla on paljon nosteita, joissa purjekoneetkin leijailevat. Näitä samoja luonnon elementtejä käyttävät monet linnut ja korppi isona lintuna käyttää nosteita mielellään. Yläilmoista voi nähdä jonkun haaskan kaukaa ja parvi liitää sinne ruokailemaan. Korppi on hyvin sosiaalinen ja ne leikkivät kuten monet muutkin eläimet, etenkin nuoret, mielellään ja parveilu voi olla osa sitä tapahtumaa.

 

Luontovirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen, Luontoakateemi

Mihin naakat katosivat? Ennen juhannusta niitä oli vielä riesaksi asti ja nyt näyttävät kadonneen kuin tuhka tuuleen. Ihan hyvä niin, en heitä kaipaa, mutta kiinnostaisi tietää mitä niille on tapahtunut.

Ohessa kuva naakasta. Kuva: Panu Villanen

Hei!

Naakoilla alkaa juhannuksesta kova kiire ruokkia poikasiaan, eikä niitä silloin näe parveutuneina. Naakat pesivät suurimmalta osalta yksittäisinä pareina siellä täällä ja siksi tuntuu, ettei niitä näe. Nuoret pesimättömät naakat viihtyvät mielellään parvissa. Ne antavat linnuille turvallisuuden tunteen ja ehkä sieltä löytyy myös tulevaisuuden mielitietty. Naakka on lintumaailman yksi pariuskollisimmista. Kun poikaset kehittyvät lentokykyisiksi, naakkoja alkaa taas näkyä enemmän. Siis ei huolta. Tuo veikeä, utelias ja oppivainen lintu tai linnut ilmestyvät  pian riemuksemme.

Luontovirtuoosien puolesta,

Markku Hyvärinen, Luontoakateemi

Mitkä linnunpoikaset,pesivät pahvilaatikossa ulkovarastossa Närpes tomaattilaatikossa?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei,

Närpesistä tulee maukkaita tomaatteja ja näin Juhannuksena ne kuuluvat ruokavalioon. Mustarastas on tyypillinen varastoissa pesivä lintu. Sillä taitaa olla toinen pesue menossa. Mustarastaan poikaset ovat ruskeita ja pilkullisia. Seuraavana keväänä ne ovat uusineet sulkansa ja höyhenensä, jolloin ne saavat aikuisen linnun ulkonäön. Naaras on ruskea ja koiras musta.

Hyvää Juhannusta ja hyviä luontohavaintoja!

Luontovirtuoosien puolesta 

Markku Hyvärinen 

Terve!
En ole koskaan tavannut tämännäköistä lintua.Alue Pohjois-Karjala,Nurmes,Höljäkkä.Otin kuvan eilen 14.6.Oli kesämökin rakoliiterin portailla.Kaverina oli keltaselkäinen lintu.Äänet olivat naakka maisia.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontovirtuooseille.

Hei!

Kuvaamasi linnut ovat käpylintuja (Loxia). Kivellä istuu koiras ja portailla poikanen. Käpylintukoiraat ovat tiilenpunaisia ja tuo kuvailemasi ”kaveri” oli naaras, jonka selkä on kellanvihreä. Poikanen on harmaanruskea ja juovikas, kuten kuvassa näkyy. Naakkamainen ääni on linnun varoitusääni. Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) ja pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) muistuttavat toisiaan suuresti, äänetkin ovat melkein samanlaisia. Kuva ei ole tarkka, joten aivan varmaa määritystä pikku- tai isokäpylinnun suhteen on hankala tehdä.

Tämä oli kiva havainto. Loisteliaita luontohavaintoja jatkoonkin!

Terveisin,

Panu Villanen, luontovirtuoosi

Hei,

maaseudulla kesäasunnolla on ilmestynyt linnunpesä karviaismarjapensaaseen. En olisi sitä tässä vaiheessa ehkä edes huomannut, ellen olisi joutunut ruiskuttamaan sitä puskaa mäntysuopaliuoksella. Siihen puskaan on tullut Karviaispistiäisiä, niin on pakko ruiskuttaa. Jos ei ruiskuta, niin ne pistiäiset syövät siitä kaikki lehdet ja seuraavana vuonna ei tule satoa. Se pesä ei ole minkään rastaan, jota ihan ensiksi olisin ajatellut. Munat ovat erilaisia, kuin rastaan munat. Mikähän lintu mahtaa olla kyseessä? Olen nähnyt siitä vain vilauksen. Lintu ei ole niin isokaan, kuin rastas on. Pesää ei ole siis hylätty, vaikka olenkin siinä lähellä ollu. Kiitos jo etukäteen, jos pystytte tunnistamaan mikä lintu on kyseessä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontovirtuooseille.

Hei!

Tämä on jonkin kertun pesä. Tässä paikassa todennäköisimmin voisi pesiä pensas- ja mustapääkerttu, jotka pesivät toukokuussa sekä lehtokerttu, jolla pesintä ajoittuu hieman myöhemmäksi, touko-kesäkuussa. Munat kertuilla ovat kovin samannäköisiä ja niissä on myös lajin sisäistä suurta vaihtelevuutta. Kuvan tarkkuus on pesän yllä olevissa lehdissä, ja siten kuvasta ei voi erottaa onko pesään käytetty karvoja tai onko pesäsidonnassa käytetty seittiä. Lehtokerttu tekee näistä karkeimman pesän, eikä sido pesämateriaalia seitillä. Mikäli kuva on juuri otettu se voisi olla myöhemmin pesivän lehtokertun pesä. Lehtokertun laulu kannattaa kuunnella esim. Luontoportin sivuilta.

Tärkeintä tietenkin on, että linnun pesintää ei häiritä, mutta nyt olisi hyvä seurata mikä lintu karviaispensaaseen pesälle menee hieman kauempaa. Kiikarit ovat oiva väline tähän. Nyt kun pesä on tiedossa on siis hyvä rauhoittaa paikka turhalta tunkeilulta ja on mukava seurata pesintää.

Loisteliasta lintuseurantakesää,

Luontovirtuoosien puolesta, Panu Villanen

 Mikähän lintu kyseessä?

Ohessa kysyjän ottama kuva kirjosiepponaaraasta.

Hei!

Kiitos kysymyksestä ja hyvästä kuvasta. Lähettämässäsi kuvassa on kirjosiepponaaras. Kirjosieppo on varsin yleinen maassamme tavattava kolopesijä, mutta naaras mietityttää usein havainnoijia ja tätä on kysytty ennenkin Luontoakateemilta. Naaras on melko vaatimattoman värinen – ruskea versio koiraasta, eikä naaraalla ole koiraalle ominaisia valkoisia otsalaikkuja. Kirjosiepoksi linnun voi kuitenkin helposti määrittää mm. habituksesta, hyönteissyöjän nokasta ja valkoisesta siipilaikusta. Kuvassa näkyy myös erinomaisesti juuri naaraalle tyypillinen siiven kapea valkoinen viiru. Koiraalla siipilaikku on kokonaisuudessaan isompi ja se on tummaselkäinen. Tällä hetkellä kirjosiepot ovat löytäneet itselleen pesäkolon. Koska koloja on nykymetsässä vähän, pesivät kirjosiepot mielellään linnunpöntöissä. Talveksi kirjosiepot muuttavat Afrikkaan, Saharan eteläpuolelle.

Ystävällisin terveisin, luontovirtuoosien puolesta

Markku Hyvärinen

 

 Hei,
Tänään klo.22 pihalleni saapui tämä kyyhkyn näköinen lintu. Asun Kaarinassa, raadelman alueella.Googlettelin kyyhkyjen kuvia, mutta vastaavaa ei eteeni tullut. Päätin siis laittaa teille kyselyä linnusta.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva kesykyyhkystä.

Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on kesykyyhky eli pulu. Linnun jalassa olevasta vaaleansinisestä renkaasta päätellen kyseessä on jonkun kirje- eli viestikyyhky. Jos lintu on vielä pihapiirissä ja päästää suht lähelle, voi kiikarilla tai jopa oikeasta kuvakulmasta otetuista valokuvista nähdä renkaassa olevat merkinnät. Nyt lähettämistäsi kuvistakin jo melkein jotain merkkejä näkyy. Näiden merkintöjen avulla voi mm. selvittää linnun omistajan.

Kesykyyhkyjen ulkonäkö vaihtelee kovasti ja harvat niistä enää muistuttaa väritykseltään kalliokyyhkyä, josta kesykyyhky on aikoinaan polveutunut. Alkuperäistä kalliokyyhkyä tavataan merenrantojen kalliojyrkänteiltä (myös vuoristosta) Brittein saarilta ja etelämpää Euroopasta ja Lähi-idästä.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Voisiko tässä olla hömötiainen, tai viitatiainen, tai jokin muu? Erittäin arka, nopealiikkeinen ja vaikuttaa pystyvän liikkumaan pää alaspäin kuten pähkinänakkeli. Kuva on otettu ikkunan läpi, Hangossa tänään 27.5.2021. 

Ohessa kysyjän ottama kuva mustapääkertusta.

Hei!

Nyt osui siihen joku muu osastoon. Hömötiainen on lyhytpyrstöinen, selästä vaalean harmaa ja alta puhtaan valkoinen. Päässä sillä on vähän samanlainen musta huppu kuin kuvan linnulla, mutta lisänä musta pieni kurkkulappu. 

Viitatiainen on kuin hömötiainen, mutta ruskeasävyinen selästä. Sen lisäksi joitain pieniä muitakin eroja. 

Kuvan lintu on mustapääkerttu, koiras. Siellä missä viitatiainen on yleinen, mustapääkerttu on tunnistuslajipari, johon verrataan. Mustapääkerttu on yleissävyltään ruskean harmaampi ja pidempi pyrstöinen, johon tuntomerkkiin oppii kiinnittämään huomion. Mustapääkertulla ei ole mustaa kurkkulappua. Jos pääsee kuulemaan linnun laulua, voi ihailla mustapääkertun upeita huiluvihellyksiä. Sylvian joululaulussa lauletaan mustapääkertusta.

Kevätterveiset luontovirtuooseilta,

Markku Hyvärinen 

Kyselen,voisitteko  tunnistaa oh.kuvissa olevan pikku linnun,joka
piipahti parvekkeellani?

Ohessa kysyjän ottama kuva kirjosiepponaaraasta.

Hei!

Kiitos kysymyksestä. Kuvaamasi lintu on kirjosiepponaaras (Ficedula hypoleuca). Jos pihalla on lähellä pikkulinnunpönttöjä, kirjosieppo on kiinnostunut näistä. Kirjosieppokoiraanlaulua voit kuunnella vaikkapa tältä sivulta: https://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kirjosieppo
Jos pihapiiristä kuuluu tällainen laulu, kuvaamasi naaras voi olla kyseisen laulajakoiraan puoliso.

Hyvää kevättä ja hyviä luontohavaintoja jatkoonkin!
Ystävällisin terveisin,
Panu Villanen, luontovirtuoosi

Mitä ihmettä tapahtuu linnunpöntöissämme,kun sepelsieppouros käy koko ajan pöntön luukulla, kurkkaa sisään muttei mene sinne, tehnyt sitä pitkät ajat. Toinen outo että toisella pöntöllä sisään nähtiin menevän sinitintti,oletettiin että tekee sinne pesää,mutta nyt sinnekkin on sepelsiepponaaras pyrkimässä.

Kuvassa kirjosieppokoiras pöntön suulla. Kuva: Panu Villanen.

Hei!

Olisikohan kyseessä sepelsiepon sijaan kirjosieppo. Sepelsieppo, joka on eteläisempi pesimälintu ja pesii meitä lähimpänä Gotlannissa, ja on maassamme satunnainen (vuosittain havaitaan joitakin yksilöitä) vierailija eikä pesimälintu.

Lajithan ovat hyvin samannäköisiä. Sepelsiepolla valkoinen kaulus kiertää niskan kokonaan mutta kirjosiepolta se puuttuu. Vihdoin säiden lämmettyä ovat kirjosiepot viimeisen viikon aikana palanneet muuttomatkaltaan pihapiireihin. Ensin ilmestyvät koiraat tutkivat pihapiirissä pönttöjä arvioiden mikä olisi paras vaihtoehto. Tällöin ne tyypillisesti kurkkaavat usein pönttöihin menemättä välttämättä sisään. Koiras varaa pesäpöntön mutta vasta naaras saavuttuaan muutamaa päivää/viikon myöhemmin rakentaa pesän. Eli koiraalla ei ole tarvetta juurikaan mennä sisään pönttöön.

Lisäksi kirjosieppo saattaa mieltyä sellaiseen pönttöön, jossa jo pesii tali- tai sinitiainen ja tällöin se empii sisään menemistä vielä ehkä enemmän. Lopulta se saattaa tylysti tehdä oman pesänsä tiaisen pesän päälle. Lisätietona todettakoon, että jotkut kirjosieppokoiraat voivat höyhenpuvultaan olla hyvinkin naaraan näköisiä eli selkäpuolelta harmaanruskeita. Tällöin ne erottaa parhaiten naaraasta nokan päällä olevasta valkoisesta laikusta. Eli toisella pöntöllä käynyt lintu on ehkä sekin voinut olla koiras. On toki hyvin voinut olla naaraskin, sillä niitäkin
on jo saapunut. Eli kuvailemasi käytös on kirjosiepolla tavallista.

Ystävällisin terveisin,
Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Mikä lintu?  Satuin kuvaamaan kun lauloi minulle.

Ohessa kysyjän ottama kuva pensastaskukoiraasta.

Hei!

Kuvasit pensastaskukoiraan (Saxicola rubetra). Pensastaskut palaavat maahamme huhtikuusta lähtien ja koiraan löytää laulamasta peltojen laitamilta, teiden varsilta ja ojanpenkoilla kasvavien pensaiden tai esim. putkilokasvien päältä. Lyhyet visertävät vihellykset ja pienine ”narskautus"äänineen kuuluu hyvin avomaastossaja, jolloin tämän pienikokoisen (12-14 cm) sieppojen heimoon kuuluvan taskun havaitsee melko helposti… ja on todella kuvauksellisen kaunis.

Kiitos hienosta kuvasta ja loisteliaita luontohavaintoja jatkoonkin.

Terveisin,

Panu Villanen, luontovirtuoosi