Kysymyksiä ja vastauksia hyönteisistä

Luontoakateemille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia hyönteisistä vuosilta 2020-2022.

Mikä perhonen?
Rauhallisella pusikkoisella muutaman koivun nurmikko takapihalla 19.00 kesäkuun alusta.

Ohessa kysyjän lähettämiä kuvia Luontoakateemille, josta tehty kuvakollaasi

Hei

Kuvassa siipiään oikoo leppäyökkönen (Acronicta alni). Se on tavallinen, joskaan ei kovin runsaslukuinen ykkönen ja Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomesta. Hienoa, että pääsit seuraamaan tällaista tapahtumaa.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Multia, Peuralan kylä/Mäkinen
Tätä kovakuoriaista kysyisin. Sinitoukohärkä vai isotoukohärkä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei. Kuvassa on Meloe violaceus (sinitoukohärkä) naaras. Keskiruumiin takaosassa on selvempi lovi kuin isotoukohärällä ja kuorien pisteet ovat pienemmät.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikähän kookkaamman puoleinen hyönteinen kyseessä? Joutsenossa, piha heinikossa kiipeili.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei. Iso pistiäinen on ukkonuijapistiäinen (Cimbex femoratus). Varoittavasta värityksestään huolimatta laji on ihmiselle vaaraton, sillä ei ole myrkkypistintä. Ukkonuijapistiäisen toukkakin on komea, neljän sentin mittainen, kalju ja vihreä. Se käyttää ravinnokseen koivunlehtiä. Aikuinen on kehno lentäjä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Espoon Lintuvaaran hiekkateillä on nyt toukokuussa myöhään iltaisin näkynyt monta kertaa kyseinen kuoriainen. Myös videokuvaa ko. ötököistä löytyy eri illalta, silloin niitä löytyi kolme tai neljä melko lähellä toisiaan.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei. Pitkäjalkainen saalistaja on lehtokiitäjäinen (Carabus nemoralis). Se on tavallinen yökulkija lehtimetsien karikkeessa. Päivisin lehtokiitäjäinen lymyilee kiven tai puunkappaleen alla.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Ulkoportailla Keski-Suomessa. Kolmesenttinen ötökkä, niitä oli kaksi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei. Komea kuoriainen on lehtikantojäärä (Rhagium mordax). Aikuiset liikkuvat kevätkesällä etsimässä vastakuolleita lehtipuita munimista varten. Toukat syövät kaarnan alla jäljellä olevaa nilaa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

 Tällainen otus löytyi Mikkelistä, mikä kumma se on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei. Kumma kärpänen on villakärpänen (Bombylius major). Pitkällä imukärsällään se imee kukista mettä paikallaan lentäen. Villakärpäsen toukat loisivat hiekkamaassa pesivien maamehiläisten pesissä. Lajia tavataan Rovaniemen korkeudelle saakka.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä on tämä keltajalkainen 0,5-1 cm kokoinen miniötökkä? Havaittu Keski-Suomessa Petäjävedellä 21.5.2022

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kyseessä on maamehiläinen (Andrena). Keltaiseksi sen jalat ovat värjäytyneet kukkien siitepölystä. Maamehiläiset pesivät hiekkamaassa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

19.5.2022 klo 16.30 huomasin rapullani tällaisen hienon perhosen. Mikä tämän nimi on ja onko tämä harvinainen? Asun Vantaalla Itä-Hakkilassa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Hieno perhonen on öisin lentävä lehmuskiitäjä (Mimas tiliae). Sen toukka käyttää ravinnokseen lehmuksen ohella koivun ja lepän lehtiä. Lajia tavataan eteläisimmässä Suomessa Ahvenanmaalta Etelä-Savoon.

-Karri Jutila, Luontakateemi.

Moi! Näin taloni seinällä Nurmijärvellä aamuyöstä 6.5. tuollaisen karvaisen perhosen. Googlailun perusteella kyseessä voisi olla hallakiitäjä, mutta koska on toukokuu niin ei taida olla hän?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kyseessä on huhtinirkko-niminen yöperhonen (Odontosia sieversi). Se on hyvin yleinen ja kuten jo nimikin kertoo, todellakin juuri tähän aikaan vuodesta  (toukokuussa)  lentävä yöperhonen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

 

Mikä tämä on? Takapihallani tallusti ja teki itsensä 'kuolleeksi' kun lähestyin. N. 2.5 cm pitkä, musta mutta punainen pää. Katosi sitten omille teilleen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassa on punaselkähaiskiainen (Oiceoptoma thoracicum) joka kuuluu raatokuoriaisiin. Sen löytää usein raatojen tai mätäneviä sienten läheltä. Raatokuoriaisilla on hyvä hajuaisti jonka avulla ne löytävät ravinnokseen käyttämänsä raadot hyvinkin kaukaa ja lentävät paikalle. Laji on yleinen koko Suomessa.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä "perhonen" on kyseessä? 23.5.2022 koko päivän oli pihanurmikolla. Osan päivää kyljessä oli ruskea, pienempi vastaavalla kuviolla varustettu yksilö.


Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassa on pikkuriikinkukkokehrääjän (Saturnia pavonia) naarasperhonen. Aiemmin sen vierellä näkemäsi pienempi ja ruskea perhonen oli saman lajin koiras, joka todennäköisesti naaraan erittämän feromonin perusteella oli löytänyt sen ja hakeutunut parittelemaan. Koirasperhonen haistaa feromonin todella kaukaa ja lähtee suunnistamaan kohti naarasta.

Pikkuriikinkukkokehrääjä (riikinkukkokehrääjä) on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapissa harvinaisempi. Erittäin kaunis perhonen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Noin 2, cm pitkä ötökkä, jolla kuusi jalkaa ja pitkät tuntosarvet. Pohjois-Karjalassa Pielisjoen lähellä (joki jäässä)  moottorikelkan jälkiä pitkin liikkui n. 100 metrin matkalla.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kyseessä on hankikorri (Taeniopteryx nebulosa). Niitä nähdään keväällä eteläisessä Suomessa jo maaliskuussa, pohjoisessa vielä toukokuussakin. Hyönteinen on aiemmin tunnettu myös nimellä sumukorento. Korrien toukat elävät kylmässä ja virtaavassa vedessä ja niillä on kidukset joilla ne hengittävät. Niistä kehittyy kotelovaiheen jälkeen jäiden lähdön aikaan aikuisia, lentokykyisiä yksilöitä jollainen on lähettämässäsi kuvassa. Hankikorri liikkuu mielellään kävellen, mutta myös lentää, erityisesti kun kevätsää on lämmin ja aurinkoinen.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei, kysyn teiltä tällaista asiakkaan tekemää kysymystä, joka kuullostaa maalikon korvissa hassulle - onko tarua vai totta. Kirjaston kirjoista en vastausta löytänyt, netistä puhumattakaan.
Asiakkaan kysymys: "Muistan kuulleeni koppakuoriaislajista, joka puolustautuu vihollisia vastaan muodostamalla omasta ulosteestaan ison nuijan. Onko tällainen eläin oikeasti olemassa ja jos kyllä mikä se on?"

Hei

Todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää.

Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Helsingissä luolasta jään alta löytyi tuhansia tällaisia 5-15mm(ei tuntosarvia pituuteen mitattuna) pitkiä ötököitä. Mitähän mahtaa olla?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Otukset ovat äyriäisiin kuuluvia vesisiiroja (Asellus aquaticus). Laji esiintyy runsaana järvissä, hitaasti virtaavissa vesissä ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Se käyttää ravinnokseen pohjakariketta. Pintaan (jään alle) ne ovat tulleet todennäköisesti pohjassa heikentyneen happitilanteen ajamina. Vesisiira on tärkeä ravintokohde pohjassa ruokaileville kaloille, kuten lahnalle, mateelle ja siialle. Luolaoloissa sillä ei juuri ottajia liene, jolloin kantaa rajoittaa lähinnä ravinnon (ja hapen) määrä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Nastola joulukuusen alla mönki, 18.1.2022, n. 2cm ja vihreän värinen kultaviiruja selässä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvissasi on kultakuoriainen. Se on normaalisti kesällä liikkuva kovakuoriainen, jota näkee varsinkin koiranputkien kukinnoilla syömässä siitepölyä ja kukkien terälehtiä. Kultakuoriainen ja sitä suuresti muistuttava kuparikuoriainen ovat lehtisarvisten hyönteisryhmään kuuluvia kauniita ja yleisiä kovakuoriaisia, joista kultakuoriaista tavataan yleisemmin.

Hyönteinen on todennäköisesti kulkeutunut sisälle esim. huonekasvien mullan mukana, koska sen oikea paikka ympäri vuoden on luonnossa ulkona. Havainto on erikoinen, koska kyseinen kuoriainen talvehtii ainoastaan toukkana, eikä sitä pitäisi löytyä luonnosta talviaikaan elävänä, aikuisena kuoriaisena. Mahdollisesti toukka, joka talvehtii maan alla, on päätynyt syksyllä esim. ulkona pidettyyn viherkasviruukun multaan tai tullut huonekasville lisätyn mullan mukana ja sitä kautta päätynyt talvella sisälle asuntoon, jossa sitten lämpimässä on kehittynyt aikuiseksi kultakuoriaiseksi, vaikka liikuskelikin nyt joulukuusen alla. Näitä tapauksia tunnetaan Suomesta viime vuosilta muutamia muitakin, ja aikuisen kovakuoriaisen alkuperää on silloinkin jouduttu ihmettelemään ja arvailemaan. Mielenkiintoinen havainto siis!

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Hei - löysin parvekeoven kynnysraossa useita kuvan näköisiä hyönteisiä, hieman banaanikärpästä isompia, eli kooltaan n 4mm. Vasta kuvasta huomasin hauskat tupsuantennit ja karvaiset siivenreunat. En ole vastaavanlaisia koskaan nähnyt - tunnistatteko?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Moi!

Kuvassa on perhossääski. Se leviää asunnoissa viemärien ja muiden seisovien vesien paikkojen avulla. Toukat elävät näissä vesissä ja syövät siellä orgaanista ainesta. Sympaattisen näköisiä pikkusiivekkäitä ja sinällään harmittomia.

Nämä tunnetaan myös nimillä viemärikärpänen ja koikärpänen, joista ensimmäinen viittaa leviämistapaan, jälkimmäinen ulkonäköön. Perhossääsket eivät kuitenkaan ole kärpäsiä, eivätkä koiperhosia, vaan sääskiä, Psychodidae-osalahkon kaksisiipisiä.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Nuorttijoki savukoski löytyi kyseinen toukka, mikä laji mahtaa olla?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvassasi on kuutäpläkehrääjä-perhosen (Cosmotriche lobulina) toukka. Lajin levinneisyys ulottuu Suomen pohjoisiin osiin, joten löytöpaikkakin sopii tähän hyvin.

Kuutäplä on vaatimattoman näköinen havumetsien laji josta on Suomessa kaksi alalajia. Alalaji lobulina suosii mäntyä kasvavia metsiköitä, alalaji junia viihtyy kuusia kasvavissa ympäristöissä. Perhoset lentävät öisin. Lajin runsaus vaihtelee vuorovuosittain, mutta runsaslukuinen se ei koskaan ole.

Alalajilla lobulina keskenkasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu seuraavana keväänä, kun alalajilla junia ensimmäinen talvi kuluu keskenkasvuisena toukkana ja toinen kotelovaiheessa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi toukkahavaintosi ajankohta.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Onko tämä löylypikkupirkko?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Löylypikkupirkolla on yksi punainen täpläpari peitinsiivissä. Kuvaamallasi leppäkertulla näkyy yhdessä peitinsiivessä kaksi punaista täplää, ja laji on kaksipistepirkko (Adalia bipunctata). Tämän lajin väritys muuntelee paljon. Perusmuodolla on kaksi mustaa täplää punaisella pohjalla, mutta tummimmalla värimuodolla mustan osuus on levinnyt niin, että selässä onkin neljä punaista täplää. Kaksipistepirkko on yleinen koko maassa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Toukkien invaasio parissa kohtaa pihalla nurmikolla iso kasa toukkia. Lappeenrannassa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Toukat ovat karvasääsken (Bibio). Niillä on tapana muodosta joukkoesiintymiä. Toukat nakertavat kariketta, talvehtivat maassa ja koteloituvat keväällä. Alkukesällä lentävä aikuinen on sentin mittainen musta sääski, ja se imee mettä. Naaras munii maahan - mielellään kompostiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Syöksyn alla olevassa vesitynnörissä on kaksi jättisukeltajaa. Nyt kun pakkasöitä alkaa olla, on tarkoitus tyhjentää vesiastia. Luulen, että sukeltajat eivät pääse tynnöristä lähtemään omin avuin ja muina syksyinä olen nostanut niitä vasikauhalla sieltä pois. Nostin ne pois nytkin jo aiemmin, mutta ne ovatkin lentäneet takaisin.Nyt on hieman pakkasta, joten onko parempi odottaa sään lämpenemistä. En haluaisi niiden kuolevan.

Hei.

Ystävällistä toimintaa, sukeltajien puolesta kiitän. Tällä hetkellä sääennuste lupaa huomiseksi (10.11) ja torstaiksi (11.11.) lauhempaa, sitten kylmenevää. Sukeltajat yleensä joutuvat tynnyreihin kesällä, kun niiltä kuivuu lammikko ja ne lähtevät lentäen etsimään uutta vettä. Peltikatot harhauttavat niitä rakennusten katoille ja kourujen kautta saaveihin. Varmempi keino välttää sukeltajien paluu samaan pisteeseen on ottaa ne purkkiin ja kuljettaa johonkin sulana olevaan rantaan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä on kuvan ötökkä ja miten siitä pääsee eroon? Ensimmäisen löytö oli kissan korvasta, ja kissa oli tapellut oravan kanssa. Toinen havainto oli sängyllä petivaatteissa, samassa paikassa missä ensimmäinen, mutta kissa ei ollut lähettyvillä ja ensimmäistä löydöstä oli 2 päivää aikaa. Ötökällä on jonkinlainen kuori, ei liiskaannu helposti.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontoakateemille.

Hei

Kyllähän tuo kuvaamasi ötökkä on eläimen kirppu. On varsin todennäköistä, että kissaan se on tarttunut oravasta mikä on aika tavallista. Kissoilla on myös omia kissan kirppuja, mutta niitä esiintyy Suomessa onneksi harvoin - onneksi siksi, että niistä eroon pääseminen on hankalaa. Oli kyseessä sitten kumpi kirppu tahansa, niin suosittelen, että suoritat kissallesi mahdollisimman pian ulkoloishäädön (apteekin valmisteet tai pistoksena eläinlääkärillä) ja siivoat huolellisesti, erityisesti paikat, joissa kissasi mielellään sisällä oleilee.

Siivousta on hyvä jatkaa tehostetusti päivittäin jonkun aikaa, lähinnä imuroiden. Kissan omat makuualustat kannattaa pestä. Kirput saattavat purra myös ihmisiä ja siitä saattaa seurata kovasti kutiava ihottuma. Mutta seuraile tilannetta. Eiköhän hyvällä siivouksella päästä kirpuista eroon jo heti aluksi.

Jos kissasi viettää paljon aikaa ulkona, on sille joka tapauksessa hyvä huolehtia säännölliset sisä- ja ulkoloishäädöt.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä toukka kylpyhuoneen lattialla? 
Kylpyhuoneen lattialla tuli vastaan pieni n. 3 mm pituinen toukka. Liike oli tasaisen liukuva, ei kauhean nopea. Lähemmällä tarkastelulla ulkonäkö vaikutti muistuttavan turkiskuoriaisen toukkaa, mutta karvatupsu puuttui eikä kokokaan ilmeisesti täsmää. Voiko kyseessä kuitenkin olla turkiskuoriaisen toukka?
Samana päivänä asennettiin pesukone joten on myös mahdollista, että toukka olisi kulkeutunut asentajien kenkien mukana ulkoa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Hyönteisten munat ovat pikkuruisia, ja niistä kuoriutuu pikkuruisia toukkia. Turkiskuoriaisen toukka on täysikasvuisena sentin luokkaa, ja matkalla noihin mittoihin se kasvaa ja suorittaa ajoittain nahanvaihtoja (kuten lähes kaikki hyönteistoukat). Kuvasi hännätön toukka on kuitenkin vyöihrakuoriaisen (Dermestes lardarius), joka on yleinen Suomessa. Sen täysikasvuinen toukka on runsaan sentin mittainen. Laji syö niin toukkana kuin aikuisenakin kuvia eläinperäisiä aineksia - kuolleista hyönteisistä nisäkkäiden nahkoihin, myös luuta.

 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä ötökkä, kerrostalon ylinkerros makuuhuoneen katossa viheltää, ei muissa huoneissa. Kiitos.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Ötökät ovat mahlakärpäsiä (Drosophila). Niiden toukat syövät pilaantuvaa kasviainesta ja sikiävät tyypillisesti hedelmämaljoissa ja elintarvikeroskien pöntössä. Kärpäskannasta eroon pääsemiseksi kannattaa mahdolliset hedelmät säilyttää pusseissa ja roska-astia tiiviillä kannella sekä tyhjentää se muutaman päivän välein usean viikon ajan. Mahlakärpäset ovat yleisiä luonnossa ja niillä on esiintymishuippu pihoissa omenien kypsyessä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

 

Mikä ötökkä? Löysin eteisen lattialta. Hyppii ja juoksee vauhdikkaasti kun tuntee itsensä uhatuksi. Kädellä käveli rauhallisemmin. Onko jokin puuasunnon kauhu?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Vauhtiötökkä on metsätorakka (Ectobius sylvestris). Ulkoilmaeläin, joka metsänpohjalla nakertaa eloperäistä materiaalia. Naaraaksi tuon tuntee lyhyistä siivistä, koiraalla siivet peittävät koko takaruumiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei. Meillä kärpäset ilonamme ikkunan väleissä. Nyt löytyi tällaista hajoavaa " pesäainesta" koko sisäikkunan pituudelta. Kuin kuivaa, kovahkoa jauhoa. Mikähän tekee tuollaista jälkeä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

"Pöly" on muurarimehiläisen (Osmia) savesta muuraama pesä. Muurarimehiläiset kuuluvat erakkomehiläisiin, jotka eivät muodosta yhdyskuntia, vaan kukin naaras rakentaa oman pesäkennoston johonkin kapeaan rakoon. Itse löysin tällaisen pesän kesällä puutarhapöydän päällä pitkään olleen laatikon alta.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Pieni hyönteinen, joka tulee kenties polttopuiden mukana sisälle, mutta selkeää varmuutta tästä ei ole. On nyt muutaman viikon ajan alkanu esiintymään sisällä. Pituus korkeintaan 3mm.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on jokin 500 luontaisesta ludelajistamme, ja ludetuntija Tuomo Vainio tunsi sen rantakirjoluteeksi (Scolopostethus pictus). Se viihtyy varjoisissa rantalehdoissa, käyttää ravinnokseen kasvien siemeniä ja hakeutuu talvehtimaan mm. liitereihin. Lajia tavataan Suomessa Vaasan korkeudelle asti.
 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Ötököitä, kolmena päivänä löytynyt asunnosta. Keittiössä, vessassa ja olohuoneessa. Noin 10 yhteensä. Lentää. Haisee imelälle kun liiskaa. Toinen kuva, lensi kädelle kun otin valokuvia..😏

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvien hyönteinen on kalvolude (Kleidocerys resedae). Se on pääasiassa kasvien imeksijä, mutta saalistaa myös muita selkärangattomia. Lajia tavataan Oulun korkeudelle asti ja ludetuntija Tuomo Vainio tiesi kertoa, että se on syksyisin yleensä runsaslukuinen.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä ötökkä huomattiin kävelemästä keittiön seinää ylöspäin. Enempää näitä ei ole tullut vastaan. Pituus noin 5 millimetriä. Keittiö sijaintina huolettaa, ettei vain ole tullut elintarvikkeiden mukana. Mikähän hyönteinen mahtaa olla kyseessä?

Ohessa yksi kuvista, jonka kysyjä lähetti Luontoakateemille.

Hei!

Kiitokset erinomaisista kuvista - lähikuvat päältä, sivulta & alta, joista näkee tarvittavat tuntomerkit lajinmääritykseen, joka on: juovahernekärsäkäs (Sitona lineata). Se on eteläisessä Suomessa yleinen kovakuoriainen, joka popsii apilaa ja muita hernekasveja.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä tämä ötökkä on? Näitä juoksee rivitaloasunnon keittiön pöydillä ja katossa. Koko noin 5 mm, kova ja kiiltävä musta kuori, vaalean ruskeat jalat ja tuntosarvet.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kyseessä on aittaluukuoriainen (Necrobia rufipes). Se on  moniruokainen elintarviketuholainen, joka kuluttaa erityisesti eläinkunnan tuotteita: luuta, nahkaa, kuivia kaloja, täytettyjä lintuja ja nisäkkäitä. Ruotsalainen ja englantilainen nimi (rödbent köttbagge/redlegged ham beetle) viittaavat myös lajin mieltymyksiin. Aittaluukuoriaisen on arveltu olevan kotoisin tropiikista: Suomessa sitä esiintyy vain lämpimissä sisätiloissa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei! Mikä toukka kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvassa on käärmekorennon (Raphidia) toukka. Ne elävät havupuiden kaarnalla ja alla olevalla karikkeella saalistaen pienempiä niveljalkaisia. Aikuinen korento on parin sentin mittainen verkkosiipinen hyönteinen.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Löytyi sängyn petauspatjan alta 2 outoa hyönteista tai toukkaa. Ei löytynyt mistään enempää mutta voiko kyseessä olla lutikka, tai kenties museokuoriaisen toukka.

Ohessa kysyjänLuontoakateemille lähettämistä kuvista yksi.

Hei.

Museokuoriaisen (Anthrenus museorum) toukkia ja tyhjä nahka kuvissa näkyy (kasvaessaan hyönteistoukat luovat nahkansa muutamia kertoja). Ravinnokseen museokuoriainen käyttää mm. tekstiilejä, turkiksia, kuolleita hyönteisiä ja höyheniä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Löysin tämän olohuoneesta hyllyn takaa. Onko tuholainen ja mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä?

Ohesssa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Otus vaikuttaa kärsäkkäältä (Curculionidae). Ne ovat luonnossa tavallisia kasvinsyöjiä, mutta aiheuttavat harvoin mainittavia tuhoja. Muutama pienempi musta laji on tavallisia asuntovieraita, mutta kuvan kuoriainen lienee lämpimissä sisätiloissa vahingossa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Moi,
Omakotitalon wc:n tasolta ja lattialta löytynyt muutama kuvien kaltainen toukka. Yksi lojui hammasharjamukissa ja siitä päättelin, että tulevat katosta. Samassa huomasin kun kattolistan välistä putosi pöydälle moinen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Raatokärpäsillä (Calliphoriae) on tuonnäköisiä toukkia. Välikatolla on mahdollisesti kuollut nisäkäs tai lintu. Noin kookkaiden toukkien ilmestyminen kielii, että ne ovat lopettaneet syömisen ja etsiytyvät koteloitumaan. Raatokärpäsen kehitys on nopeata, muna kuoriutuu vuorokaudessa ja toukka kasvaa kotelovaiheeseen vajaassa viikossa. Luonnossa ne kaivautuvat maahan koteloitumaan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Marjastamisen yhteydessä oli sisälle tullut tällainen ötökkä. Googlettelemalla tuli vastaan "brown marmorated stink bug". Ymmärrykseni mukaan näitä ei ole Suomessa vielä hirveämmin tavattu. Yksilö löytyi Oulun seudulta. Onko tämä joku suomalainen versio vai onko tämä tuota etelä euroopastakin tuttua yksilöä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Kuvissa näyttäisi olevan pallelude (Coreus marginatus) joka on yleinen Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Se käyttää ravintonaan eri kasvien nesteitä ja talvehtii aikuisena hyönteisenä

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Omakotitalooni on alkanut ilmestyä siivekkäitä hyönteisiä. Ne ovat melko hentoja ja vaaleita, parin sentin pituisia. Niillä on pitkät tuntosarvet. Kun ne ovat paikoillaan, siivet ovat suoraan takana päin. Vaikuttaa siltä, että niitä pujahtelee sisälle aina ulko-ovea availlessa, mahdollisesti etenkin iltaisin hämärän tai pimeän aikaan. Taloni on metsän keskellä, ja vähän matkan päässä on lampi. Mikä tämä hyönteinen on? Onko niistä jotain haittaa? Pääseekö niistä jotenkin eroon? 

Hei.

Hyvin luonnehdittu: kyseessä on pihaharsokorento (Chrysoperla carnea). Ulkonäöltään maamme parikymmentä harsokorentolajia ovat tuon näköisiä, mutta pihaharsokorento on ainoa yleinen lajimme, joka talvehtii aikuisena. Ne ovat kesämökkien ja viileitten talojen tavallisia talvehtijavieraita, muuten harmittomia mutta illalla saattavat tulla lepattelemaan valojen ääreen. Kesällä kasvava toukka saalistaa kirvoja niityillä ja pensaissa, mistä syystä harsokorennot on luokiteltu ns. hyötyhyönteisiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tipahti katosta keittiön pöydälle ja emme tunnista, mikä se on.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvassa on Elasmostethus-suvun lude. Ravinnokseen ne imevät lehtipuita ja -pensaita. Kolmesta maassamme tavatusta lajista lehvälude (E. interstinctus) on yleinen Tornion korkeudelle asti ja sillä on taipumus harhautua sisätiloihin syksyllä. Lajin määrittäminen kuitenkin vaatisi takaruumiin peräjaokkeen lähempää tarkastelua.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä on tämä ötökkä, joka löytyi rivitaloasunnon keittiöstä....

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Otus on torakka. Kaksi luonnonvaraista lajiamme ovat sentin mittaisia metsäneläimiä ja lisäksi meillä tavataan sisätiloissa viihtyviä vierastorakoita, jotka ovat isompia. Kuvaamasi laji on ruotsintorakka (Blatta orientalis), musta laji jonka naaraalla on otoksen mukaiset lyhyet siivet. Se on meillä harvinainen vieras, jota silloin tällöin kulkeutuu hedelmälastien mukana. Laji on kaikkiruokainen - kannattaa tarkistaa ruokatarvikkeet ja säilyttää ne hyvin suljetuissa rasioissa (ruotsintorakka voi pureskella myös paperia ja tekstiilejä). Esiintymispaikan saattaa toisinaan tunnistaa pahasta hajusta.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei.
Löytyi olohuoneen lattialta kyseinen otus. Varmaan tullut ehkä lapsien vaatteissa tai jotenkin sisään. Vaimo huomasi kun tipahti jalkarahista matolle. Pituus n.1-1,5cm. Vikasliikkeinen.
Kiinnostaisi tietää mikä otus kyseessä. Onko tuholainen vai harmiton?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Otus on käärmekorennon (Raphidia) toukka, jolla on maakiitäjäisen toukkaan verrattuna pitempi kaula ja pää. Ne elävät puiden kaarnalla ja alla olevalla karikkeella saalistaen pieniä niveljalkaisia. Aikuinen korento on parin sentin mittainen verkkosiipinen hyönteinen. Sikäli hyödyllisiä eläimiä, että ravintoon kuuluvat muun muassa kirvat.

-Karri Jutila.

Mikä ötökkä? Vuokrakesämökin tuplaikkunan välissä. Sinne päässee tuuletusräppänän kautta. Kuva 1 lasissa kiinni sisällepäin, altapäin. 2 muuta alas tipahtaneena. Noin 1 cm. Juuri äsken (8.10. lähetetty), klo 15. Metsäinen järvenrantapaikka. 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvissa näkyy metsä- tai lapintorakka (Ectobius). Nämä ainoat luonnonvaraiset torakkamme ovat tavallisia metsänpohjan eläimiä, jotka syövät kariketta. Niitä voi kulkeutua taloon esimerkiksi sieni- tai marjakopassa. Pohjois-Suomessa on todettu lapintorakan toisinaan viihtyvän vähänkäytetyissä mökeissä puhdistamassa nurkkia ruuanmuruista. Ectobius-lajit ovat hyvin samannäköiset ja ne erotetaan keskiruumiin kilven vaalean reunakuvioinnin perusteella (lapintorakalla laajempi ja epäselvempi): tämä tuntomerkki ei juuri ja juuri selviä kuvista. Naarasyksilö on kyseessä, koiraiden siivet peittävät koko takaruumiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Rivitalo sisällä, lähinnä lattialta löytyneitä, kuolleita.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Ruumiit ovat kaksisiipisiä (lahko Diptera, sääsket & kärpäset), ainakin kahta lajia. Siipisuonituksesta määritettynä kookkain yksilö on jokin hyttynen (heimo Culicidae, noin 35 lajia), kaksi pienempää ovat harsosääskiä (Sciaridae, noin 220 lajia). Tarkempi tunnistaminen vaatisi mikroskopointia.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Metsätorakka vai joku muu ? noin 10 mm pitkä.

ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Metsätorakka (Ectobius sylvestris), naaras (lyhytsiipinen). Toinen luonnonvarainen torakkamme lapintorakka on samannäköinen, mutta etukilven vaaleat reunukset ovat sillä laajemmat ja reunoiltaan epäselvemmät.

-Lv. Karri Jutila.

Löysin mökillä tämän hyönteisen laskun päältä mitta ilman jalkoja noin 1cm.mikähän mahtaa olla

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei

Löytämäsi hyönteinen on pakkasmittari-perhosen (Erannis defoliaria) naarasyksilö. Näillä mittariperhosilla, kuten muutamilla muillakin mittareilla naaras on täysin siivetön ja voi myös vartalonsa värityksessä poiketa koiraasta. Pakkasmittarin koirasperhoset ovat syksyn viimeisimpinä lentäviä perhosia. Ne ovat melko suurikokoisia, kullankeltasiipisiä. Naaraat elävät yleensä toukkien ravintokasvipuiden rungoilla josta koiraat etsivät niitä paritellakseen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Kankaalla vuorattuun koriin oli ilmestynyt kotelo, ja sen vierelle munia. Sekä nähtävästi myös munia vahtiva hyönteinen. Mistä mahtaa olla kyse?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassa on yleisen täplätupsukas-perhosen (Orgyia antiqua) siivetön naarasyksilö tekemänsä kotelokopan ja sen viereen munimiensa munien kanssa. Naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla. Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munista keväällä kuoriutuvat toukat ovat kauniita, värikkäitä ja karvaisia. Koirasperhonen puolestaan on melko vaatimattoman näköinen ruskeasiipinen perhonen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi 

Oulu, talon pääty laudan alla n. Puoli metriä talon päädystä Multakuoppaan kaivautuneita kuoriaisia, mitähän lia?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Porukka on maakiitäjäisiä (Carabidae), ainakin kahta eri lajia. Ne hakeutuvat lautojen ja kivien alle talvehtimaan. Maakiitäjäiset ovat petokovakuoriaisia, jotka lämpimänä vuodenaikana öiseen aikaan saalistavat itseään pienempiä eläimiä aluskasvillisuudessa. Silloin ne ovat nimensä mukaisesti nopeita kävelijöitä.

-Lv. Karri Jutila.

Kopistelin vuodevaatteita avoparvekkeella ja yht'äkkiä tunsin rinnassa t-paidan alla kovan polttavan pistokivun.  Syyksi kipuun selvisi jonkun "hyönteisen" ihoon jäänyt piikki, josta kuvani. Pistokohdan ympärillä usean päivän ajan kämmenen kokoinen turvotus, kuumotus, kova pahka ja kutina antihistamiinista ja kortisonivoiteesta huolimatta. Minkä olion piikki kyseessä??

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Hieno kuvaus kesymehiläisen (Apis mellifera) pistosta. Lajin pistin irtoaa kun se pistää, ja eläin menehtyy. Tästä syystä kesymehiläinen on haluttomampi pistämään kuin ampiainen, jonka myrkkypistin ei ole kertakäyttöinen. Mehiläinen oli jostain syystä joutunut tukalaan tilanteeseen, jossa se oli puolustautunut pistämällä, tavallisesti se tekee niin vain pesää puolustaessaan. 

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

 

- Hei!
Ikkunoiden välissä vilistää kuvassa olevia vaalean ruskeita höynteisiä, n.2-3mm pitkiä. Mikäköhän ötökkä kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille. 

Hei.

Kuvassa on jäytiäinen (Psocoptera). Ne syövät leviä, jäkälää, sienirihmoja, kaarnaa ym. ja ovat yleisiä loppukesällä.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Liperissä, Pohjois-Karjalassa, 24.9.2021, sisällä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvassa on sulkaperhonen (heimo Pterophoridae). Tämän näköisiä lajeja on suvuissa Emmelina ja Stenoptila, ja niitä määritetään mikroskooppisten tuntomerkkien avulla.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Kissamme jahtas tällästä otökkää .Toinen meinas popsia sen .vein ulos ötökkä paran .Mutta mikäs ötökkä on kyseessä

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.
Linnunkakan näköinen kovakuoriainen on lepäntyppykärsäkäs (Platystomos albinus). Sitä tavataan koko maassa ja aikuiset viihtyvät syyskesällä sienirihmastoa kasvavilla lepänkannoilla.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi
 

Jouduin tappamaan kärpäsen sisätiloissa ja yllätyksekseni kuolleen kärpäsen ruumiista alkoi samantien tulemaan matoja/toukkia ulos. Ovatko toukat voineet kuoriutua kärpäsen sisällä vai ovatko madot loisia? En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan!

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Hieno havainto - madot eivät ole loisia, vaan kuvassa on ruutukärpänen (heimo Sarcophagidae) jälkikasvuineen. Niiden munat tosiaan kuoriutuvat jo emon sisällä ja täten tämä hyönteinen synnyttää poikasia. Poikaset syövät kasvijätteitä ja lantaa. Aikuisia kärpäsiä harhautuu rakennuksiin syyskesällä talvehtimispaikkaa etsiessään.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei
Meillä on nyt syyskuun ajan huoneitten lattialta löytynyt oheisen kuvan kaltaisia 'ötököitä'. Pituus on noin 1-1,5 cm. Niitä ei ole paljon, niitä löytyy yksi aina silloin tällöin, eikä aina samasta huoneesta. Niiden tulo- ja menosuunta vaihtelee, joten ei olla osattu päätellä, mistä niitä tulee. Mistähän oliosta mahtaa olla kyse? Ja onko syytä olla huolissaan?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Hyvä sanallinen kuvaus, otus ja sen nimi hahmottui ennenkuin avasin kuvan. Kyseinen punkero on vaapsasvieraan (Volucella inanis) toukka. Se loisii ampiaisten pesissä syömässä kuolleita hyönteisiä. Syksyisin näitä tipahtelee asuntojen lattioille, kun välikatolla olevat ampiaispesän autioituvat ja toukat lähtevät evakkoon. Aikuinen vaapsasvieras on ampiaisennäköinen, mutta harmiton kukkakärpänen.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä tämä hyönteinen on? Löytyi aamulla sisältä, sängyn päädystä. Talossa juuri tehty turkiskuoriaismyrkytys muutama päivä sitten.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on metsätorakka (Ectobius sylvestris). Nuori yksilö, aikuisella on takaruumiin peittona siivet. Pihtihäntäiset ovat pitkulaisia toukkamaisia otuksia ja niiden perälisäkkeet ovat isommat. Metsätorakka on tavallinen metsänpohjan eläin, joka syö kariketta ym. eloperäistä jätettä. Asuntoihin niitä voi kulkeutua esim. marja- tai sienikoreissa.

-Karri Jutila, Luontoakatemi

Mikä tämä on? Pihalaatoituksella Kempeleessä vipelsi videon mukainen oranssi juoksiainen. Arvelimme ensin ruskojuoksiaiseksi, mutta sillä on vain 15 jalkaparia ja tällä oli selvästi enemmän.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvissa on Geophilus-suvun siimajuoksiainen, ja lajeja määritetään jalkaparien lukumäärän sekä perälisäkkeitten mikroskooppisten tuntomerkkien avulla. Ravinnokseen ne käyttävät lieroja ja toukkia.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Tämä löytyi sälekaihtimista ikkunan välissä keittiöstä. Samanlainen, mutta eri värinen (harmaa vähän rusehtavaa) löytyi viime viikolla sitten samasta paikasta sekä muutama päivä sitten olohuoneen ikkunasta sisäpuolelta. Mikä ihme tämä on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Ihmeotus on viherlude (Palomena prasina) ja sen olinpaikkoja ovat niityt ja metsänreunat. Sisälle tämä kasvinesteitä imevä eläin voi kulkeutua vaikka marja- tai sienikorissa. Kesällä se on vihreä, mutta talvehtimista varten aikuinen muuttuu ruskeaksi, kertoo ludetuntija Tuomo Vainio.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mies tuli pihalta sisälle ja huomasi lippiksessään n. 5 mm pitkän ötökän joka meistä näyttää pelottavasti luteelta. Mikä tämä voisi olla? Ei kai kirppariostoksien mukana tullut bonus?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on kirva (Aphidoidea), jollaiseksi hyönteisen tunnistaa erityisesti takaruumiin sivuilla näkyvistä eriteputkista (tummat pisteet). Kirvat imevät kasvinesteitä ja erittävät noista aukoista kuonanestettä. 

Koko viittaa siihen, että kirva on täysikasvuinen. Joillakin noin 300 kirvalajistamme putket ovat surkastuneet, mutta eritysaukot näkyvät selvästi kuten kuvassasi. Vaalea väri on tyypillistä monille vaaleanvihreillä kasveilla loisiville kirvoille. Lutikka on tummempi ja takaruumiin ohella pääpuolen kilvissä on selviä eroja kirvoihin. Lutikat karttavat valoa.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä on tämä ikkunan välissä kaihtimessa liikkuva hyönteinen. Olen välillä pitänyt tätä ranskalaisen parvekkeen ovea auki, joten sitä kautta on voinut mahdollisesti joku päästä tuonne. Asun neljännessä kerroksessa melko uudessa kerrostalossa. Eihän se ole luteen poikanen vaan esimerkiksi jäytiäinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Jäytiäinenpä hyvinkin (lahko Psocoptera). Sienirihmastoa, itiöitä ja leviä syövät, jotkut myös tärkkelyspitoisia aineksia.

Jäytiäiset viihtyvät vanhoissa (puu)taloissa "syömässä nurkkia puhtaiksi" homeesta, mutta ne voivat esiintyä runsaina myös 1-3 vuoden ikäisissä taloissa, joiden rakenteet eivät ole ehtineet kuivua, tai huonosti lämpöeristetyissä kohteissa. Siipien puuttuminen viittaa sisätiloissa esiintyvään lajiin. Jäytiäisillä ja luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, ja toukat muistuttavat aikuista: jäytiäisille on luonteenomaista iso pää, luteilla pää ei erotu selvästi muusta ruumiista.

Luteiden monisatapäiselle joukolle huonon maineen antanut laji lutikka on harvinainen ja välttelee päivänvaloa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,  Onkohan tässä kuvassa Likakärpäsen toukka? Elukka on noin 5-6 cm pitkä häntineen. Hänellä on myös liuta jalkoja vatsan alla. Tämä tapaus asusteli vesipaljussa jossa oli pudonneena kuusen kaarnaa, jota söi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyllä vain on kukkakärpäsiin kuuluva Eristalis tenax. Sen toukalla on huikean pitkäksi venyvä hengitysputki, eli toukan normaali olotila on vesi, jossa on mätänevää ainesta ravinnoksi.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Sisätiloissa työpaikalla lattialla vipelsi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on hyönteinen nimeltä sokeritoukka (Lepisma saccharina). Ne ovat tavallisia asuntovieraita, jotka viihtyvät kosteissa ympäristöissä (kuten viemäreiden liepeillä) ja pimeässä. Sokeritoukat syövät tärkkelyspitoisia murusia nurkista ja ovat täten puhtaanapitäjinä tavallaan hyödyllisiä. Edellisessä asunnossani asui yksi, jonka nimesin Lepaksi (sokeritoukat eivät olleet syy muuttooni, vaan uusi työpaikka). Ahkeralla siivoamisella voi näitä eläimiä pitää poissa silmistä.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Talomme harvoin käyttämään ulkooven lukkopesään oli jokin elukka/toukka tehnyt "pesän". Lukkopesä oli "tulpattu" hienolla hieman savisella hiekalla. Kun kaivoin neulalla varovasti hiekan pois, oli sisällä pieni valkoinen toukka. Mikä elukka tekee tuollaisen talvehtimis asumuksen?

Hei.

Kyseessä on erakkoampiaisen (Odynerus) tai -mehiläisen (Osmia) pesä. Pistiäisemo munii koloon, vie sinne lamauttamansa hyönteistoukan ravinnoksi jälkeläiselle ja sulkee kammion.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,

kyseessä on ilmeisesti metsälude, mutta onkohan sen peräpäässä oleva mötikkä jokin loinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

"Metsä" moni oikein, mutta "lude" metsään. Kuvassa on metsätorakka (Ectobius sylvestris), naaras, ja perämötikkä on munakotelo. Torakkanaaraat kantavat munia mukanaan jonkin aikaa. Luteilla peitinsiivet muodostavat takaruumiin päälle X-laskoksen, torakoilla peitinsiipien laskos on suorahko pituussuuntainen linja. Torakkana metsätorakka on harmiton otus, tyypillinen metsänpohjan hyönteinen, joka syö kuollutta kasviainesta. 

-Lv. Karri Jutila.

Moi, tällainen tuli sisälle, itse en moista ole aikaisemmin nähnyt. Mikä otus on kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Perhostuntijamme Jonna Viisainen tunnisti erikoisen olion pistiäisen näköiseksi perhoseksi, lasisiiveksi (Sesiidae). Niillä on hämäävän ampiaismainen keltamusta väritys ja  laajalti suomuttomat siivet. Kuvattu eläin on mahdollisesti kulkenut savuhormin kautta, koska se on poikkeuksellisen musta eikä lajituntomerkkejä erotu.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Ötökkä vessan lavuaarissa. Ei oikein näytä sokeritoukalta? Mikä lienee?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Tämä on säälimätön kirvojen surma, harsokorennon (Chrysopa) toukka. Kotonaan toukka on siis luonnossa. Aikuiset ovat vihreitä hitaasti lentäviä hyönteisiä, joita tyypillisesti hakeutuu talvehtimaan viileisiin rakennuksiin.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Löytyi pihapiiristä Tampereen seudulta onko keihoyökkönen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassa on komea siniritariyökkönen (Catocala fraxini) joka on suurin yökkösemme ja varsin yleinen, vaikka useimmilta se jää näkemättä, sillä perhonen  liikkuu pimeällä ja omaa varsin hyvän suojavärin sen lepäillessä päivällä puun rungolla. Perhosen nimi viittaa sen takasiipien väriin – niissä on tumma raita vaaleansinisellä pohjalla. Siniritariyökkösen vakiintunut elinalue maassamme kattaa koko Etelä- ja Keski-Suomen, mutta sitä tavataan myös Lapissa asti. Monet yökköset muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan ja niiden erottamiseksi joutuu välillä tekemään paljonkin ertailuja, mutta tämä erottuu kokonsa puolesta nopeasti muista.

Terveisin,

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Tämä ilmestyi kesäkuussa terassille. Pieni pörröinen istuu kuvattaessa sormen päällä eli todella pieni. Aiemmin emme ole moista nähneet eikä myöskään tämän jälkeen.
Asumme Kotkassa.

Oessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvaamasi "villakärpänen" on kirva, johon on iskenyt rihmastoa kasvattava sienitauti. Hyönteisillä esiintyy silloin tällöin erilaisia sienitauteja. Kirvoilla puolestaan tavataan niin lentokyvyttömiä kuin -kyvyllisiä sukupolvia.

- Karri Jutila, >Lontoakateemi

Mikä lie tämä kuoriainen,kuvattu ähtärissä rautatiekiskolta.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kiskoilla lepäillyt lude on Pentatoma rufipes, härkälude. Yleinen ja näyttävän kokoinen ludelaji.  Härkälude on helposti tunnistettava. Luteet ovat kaunis lajiryhmä. Monet niistä on myös nimetty hauskasti. Kehotan etsimään kuvan aiheesta 'pyjamalude' joka on yksi hauskimmista. 

Hyvää syksyn jatkoa toivottaen

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä kaskas tuli kuvattua Jyväskylässä ikihaavan kyljestä 7.9.?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvan kaskas on Allygus mixtus. Se esiintyy yleisenä lehdoissa ja pensaikossa Keski-Suomeen asti.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Ruusupensaassa löytyi mielenkiintoinen trilleri....kuka on tämä kärsäll/piikillä varustettu kaveri? 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassa on piikkilude (Picromerus bidens). Ne ovat petoja, jotka käyttävät kasvinesteiden lisäksi ravintonaan myös muita hyönteisiä kuten toukkia, kirvoja ja kovakuoriaisia. Luteista suurin osa käyttää ravintonaan ainoastaan kasveja.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Takapihalla pöydän päällä n. 1 cm pitkä kovakuoriainen.  Mikä se on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassa on kannusruohokuoriainen (Chrysolina sanguinolenta), jota näkee liikkeellä vielä myöhäänkin syksyllä. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat käyttävät ravintonaan kannusruohoja. Kotimainen keltakannusruohomme kestää hyvin hyönteisten vioitukset, mutta puutarhakasvina tunnetulta leijonankidalta, jota nämä myös syövät, kannattaa kuoriaiset karistaa pois. Kuoriaista esiintyy yleisesti eteläisessä Suomessa.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

En muista nähneeni tällaista kärpästä ennen. Kai silläkin on jokin nimi?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassasi on kultakärpänen (Lucilia sericata). Se kuuluu kiilto- ja raatokärpäsiin, jotka käyttävät ravintonaan pilaantuvaa lihaa. Puhtaissa laboratorio-olisuhteissa kasvatettuja kultakärpäsen toukkia käytetään apuna vaikeiden haavojen hoidossa niiden pitäessä haava-alueen puhtaana bakteereista paranemisprosessin ajan. Kultakärpäset ovat Suomessa ja maailmalla yleisiä kärpäsiä.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Tällainen perhonen löydettiin kuusen oksien lomasta, mikä mahtaa olla? Nilsiässä järven rannalla havaittiin.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvaamasi perhonen on isomittari (Geometra papilionaria). Sen levinneisyys ulottuu Lappiin asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä tämä mahtaa olla? Löytyi kylpyhuoneesta. Ollaan kotiuduttu vuokramökkilomalta pari päivää sitten. Koko 4-4,5mm.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kiitos hyvästä kuvasta. Siinä on kovakuoriainen kärsäkkäiden heimosta, lajia Otiorhynchus ovatus eli pikkukorvakärsäkäs. Tämä metsien ja pihojen asukki kiipeilee usein rakennusten seinillä ja pienenä eläimenä livahtaa sisätiloihinkin. Ravinnokseen se käyttää erityisesti puiden kuorta ja lehtiä; asunnoissa se ei tee tuhoa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä ötökkä löytyi autoni takakontin luukun välistä. Ostin auton pari päivää sitte. Auto on uusi ja valmistettu Turkissa. Onko tämä tullut auton mukana muualta vai onko suomalainen ötökkä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Mielenkiintoinen havainto: kuvissa näkyy etelänsuursukeltaja (Dytiscus dimidiatus), uurrekuorinen naarasyksilö (koiras olisi sileäselkäinen). Laji on tavattu harvinaisena Suomen etelärannikolla ja se on mahdollisesti leviämässä meille Keski-Euroopasta. Etelässä laji esiintyy Pohjois-Afrikasta Kaukasukselle. On mahdollista, että se on tullut vapaamatkustajana turkkilaisautossa - mutta se on saattanut iskeytyä auton matkaan pohjoisempanakin. Sukeltajat ovat nimensä mukaisesti sukeltavia kovakuoriaisia, jotka esiintyvät sisävesissä ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Yleisenä meillä tavataan muutamaa muuta lajia, ja 3-4 senttimetrin mittaisina Dytiscukset kuluvat komeimpiin hyönteisiimme. Ne myös lentävät kilometrien matkoja, jos lammikko kuivuu alta: näitä vesistöä etsiviä sukeltajia kopsahtelee talojen ja autojen peltikatoille, joita ne erehtyvät pitämään vedenpintana. Talojen katoilta niitä toisinaan päätyy oikeaan elementtiinsä vesisaaveihin. Ravinnokseen ne käyttävät itseään pienempiä eläimiä hyttysentoukista kalanpoikasiin. Miltä paikkakunnalta kovakuoriainen löytyi?

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Onko tämä mehiläinen? Kaivoi parissapäivässä n.10 tällaista koloa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on mehiläisten ja ampiaisten kanssa myrkkypistiäisten ryhmään kuuluva kimalainen, tarkemmin kivikkokimalainen (Bombus lapidarius). Kimalaiset ovat mehiläistä isompia, paksumpia ja karvaisempia kuin mehiläiset, ja myrkkypistiäisten eroja kuvastaa loru "Kimalainen kokoturkki, mehiläinen puoliturkki, ampiainen alasti". Monien kimalaisten tavoin kivikkokimalainen pesii maassa, mutta tässä loppukesän havainnossa on kyse siitä, että kesällä syntyneet kuningattaret hakeutuvat talvehtimaan kaivamiinsa maakoloihin. Kuvailemissasi koloissa saattaa olla kussakin oma yksilö jostakin lähiseudun pesästä, tai sitten sama yksilö on tehnyt koekaivauksia etsiessään sopivan kuivaa maaperää. Liian kostea maa vaikeuttaa kimalaisen talvehtimista. Seuraavana keväänä nämä tänä kesänä paritelleet kuningattaret heräävät ja etsivät uuden pesäpaikan, jonne ne alkavat rakentaa kennoja ja munia. Ampiaisilla on samanlainen elämänkierto, keväällä lentävät yksilöt ovat pesien yksinhuoltajia siihen asti kunnes niiden ensimmäinen jälkeläissukupolvi selviää siivilleen.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Porkkala, Kirkkonummi 3.9.2021. Meren äärellä sijaitseva mökki

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvissasi on jäkälämittarin (Cleorodes lichenaria) toukka. Jäkälämittari lentää loppukesällä heinä-elokuussa mm. puistoissa ja puutarhoissa. Perhosta tavataan Ahvenanmaalla ja Hankoniemellä, satunnaisesti muuallakin etelärannikolla kuten nyt Porkkalassa. Perhonen on melko harvalukuinen. Sen toukka talvehtii keskenkasvuisena ja käyttää ravintonaan isorustojäkälää ja muita jalopuiden runkojäkäliä.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Pyhtää,mökillä sahatessani kuusta,heilutteli pistintä ja liikkui klapia pitkin, näyttää kiinan-herhiläiseltä koko n 4-5cm.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Olet tavannut komean jättipuupistiäisen (Urocerus gigas). Vaikka se on hurjan näköinen, on se ihmiselle täysin vaaraton. Isoa ampiaista jäljittelevän ulkonäön tarkoituksena on pelottaa mahdolliset saalistajat pysymään etäällä. Pitkä "pistin" hyönteisen takaosassa on naaraan munanasetin, jolla se sijoittaa munansa havupuihin. Se munii tuoreeseen puuhun, ja esimerkiksi sahoilla niitä näkee puutavaran houkuttelemana. Toukat elävät puun rungossa (joskus harvoin myös rakennuksien puuosissa) 2-5 vuotta ennen muodonmuutostaan aikuiseksi pistiäiseksi. Mukava havainto.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Löytyi Kymenlaaksossa sisällä mökissä lattialla.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kuvassa on luteen nuoruusvaihe, nymfi. Luteilla on vähittäinen muodonvaihdos eli munasta kuoriutuvista toukista kehittyy vähitellen kuorenvaihdosten yhteydessä aikuinen. Ludeasiantuntija Tuomo Vainio tarkentaa: "Lude on Palomena prasina, viherluteen viimeinen, eli viides nymfivaihenymfi." Viherludetta tavataan niityillä Vaasan korkeudelle asti. Ravinnokseen se imee kasvinesteitä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Perhosbaarissa iso yöperhonen - mikähän on nimi?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kuvassa on suurin yökkösemme siniritariyökkönen (Catocala fraxini). Se on varsin yleinen, mutta jää monilta näkemättä, koska lentää pimeällä ja päivisin sen lepäillessä esim. puun rungolla, on sen suojaväri todella hyvä, eikä perhosta helposti huomaa. Yksi suosikkilajeistani. Ritariyökkösiä on Suomessa myös muita, tätä hieman pienempiä. Niiden takasiivet ovat puna- tai keltakirjavia, lajista riippuen.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Löydetty keittiöstä kuolleena. Näyttää siltä, että sen pää puuttuu.

Ohessa kysyjän lähettämä Luontoakateemille.

Hei.

Kuvassa on keltatäpläsiiran (Porcellio spinicornis) takaosa. Siirat ovat äyriäisiä ja niihin kuuluu sekä vedessä että maalla eläviä lajeja. Maasiirat viihtyvät kosteassa varjossa, asutuksen piirissä ja tyypillisesti niitä tapaa kivien ja lahopuiden alla. Ravinnokseen ne käyttävät lahoavaa kasvijätettä. Keltatäpläsiira esiintyy tavallisena Vaasan korkeudelle asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Lentävä hyönteinen, ruumiin muoto kuin horsmakiitäjillä, koko kuin ampiainen x 2-3, lentotyyli kukasta kukkaan kuin kolibri (vauhdin takia en saanut kuvaa), siipiä mahdoton nähdä (kuin kolibri), imi vain sekunnin per kukka ja taas uuteen. Takaruumis kelta-tummanharmaa poikkijuovikas. Paikka puutarha Espoossa 30.8.21 klo 12:00 maissa, keli aurinkoinen, lämpö 20.

Hei!

Näkemäsi perhonen on isopäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum), tunnetaan myös nimellä etelänpäiväkiitäjä. Nimestä voi päätellä, että se liikkuu päivällä ja todella kuin kolibri pysähtelee ilmassa kukille imemään niistä mettä pitkällä imukärsällään. Isopäiväkiitäjä on vaeltaja, joka tulee Suomeen yleensä eteläisemmästä Euroopasta. Se ei normaalisti lisäänny Suomessa, mutta suotuisia kesinä kuten nyt, on mahdollista, että alkukesästä saapuneet yksilöt ehtivät tuottaa yhden sukupolven myös Suomessa. Joka tapauksessa kyseistä perhosta esiintyy Suomessa keväästä syksyyn. Oikein kiva ja melko harvinainen havainto.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Punkit: sienireissun jälkeen kokosin saappaiden päältä ja sienipussista kymmenkunta punkkia ( nymfiä)  muovipurkkiin. Ne syöksyivät toistensa kimppuun ja alkoi melkoinen paini. Lopulta kaikki olivat yhdessä kasassa. Syövätkö punkit toisiaan tai imevätkö verta toisistaan? Syövätkö ne muuta kuin veriaterian? Toinen kysymys: hukkuuko punkki vedessä?

Hei.

Punkkien ryhmässä löytyy kahdeksanjalkaista moneen lähtöön. Paitsi että niitä loisii nisäkkäissä ja linnuissa, jotkut verenimijälajit ovat erikoistuneet matelijoihin, hyönteisiin tai hämähäkkeihin. Sammalikossa, maaperässä ja vedessä esiintyy yleisesti petopunkkilajeja, jotka saalistavat itseään pienempiä eläimiä eivätkä ime verta. Kuvaamasi käytös sopisi tähän ryhmään.

Vesipunkkien joukossa on muutamia kirkkaanpunaisia lajeja, jotka kiinnittävät tarkkanäköisen ihmisen huomion, mutta vesipunkeissa ei ole ihmistä uhkaavia lajeja.

Toisistaan punkit eivät ime verta. Puutiainen (Ixodes ricinus) käyttää ravinnokseen vain verta, jota se imee mistä tahansa nisäkkäästä tai linnusta.

Maalla elävät punkit ovat niin pieniä, että luonnossa ne kelluvat pintajännityksen ansiosta. Uppeluksissa ne epäilemättä hukkuvat jonkin ajan kuluttua, mutta tuo aika lienee pitkä. Olen joskus testannut puutiaisen irrottamista iholtani valuttamalla sen päälle ruokaöljyä lätäköksi. Punkki ei irrottanut otettaan saati kuollut kymmenen minuutin upotuksesta.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei,
Nämä toukat löysin maton alta. Olivat kesän aikana tulleet, kotoa poissaollessa. Toukkia oli maton alla suuri märää n. 100 kpl. Olivat hakeutuneet ainoastaan mattojen alle, eteisen maton sekä keittiön luonnonmateriaalia olevan maton alle. Hätätoimina imuroitiin koko asunto (pölypussi vietiin samantien roskiin), Tolulla pestiin lattiat kahteen kertaan, matot imurointiin ja vietiin pesulaan pestäväksi. Mitä nämä kyseiset toukat ovat ja vaatiiko tuholaistorjuntaa? Missään muualla ei ole havaittu toukkia, kun lattiapinnalla. Epäilin itse turilaantoukaksi. Koko noin 1-3 cm. Madellessaan eteenpäin pitenee 3 cm, mikäli toukkaan koskee ''menee kasaan'' n 1cm kokoiseksi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei!

Kyseessä ovat kärpäsen toukat. On mahdollista, että huoneistoon on jäänyt esim. tyhjentämätön roskis tai kärpänen/kärpäset ovat muuten vain päätyneet huoneistoon ja olleet munintavalmiita. Paremman paikan puuttuessa, on kärpänen muninut maton materiaaliin ja toukat kehittyneet sitten maton alla. Kärpäsen kehitys munasta toukaksi voi olla hyvin nopeaa. Yksi emokärpänen voi tuottaa jopa 500 munaa, joista toukat kuoriutuvat yhdessä päivässä samanaikaisesti. Huonekärpänen munii munat pienemmissä erissä. Toukat kuoriutuvat munista noin 8–72 tunnin sisällä ja koteloituvat noin 3–60 päivässä. Aikuiseksi toukat kehittyvät koteloistaan noin 3–28 päivässä.

Todennäköisesti ongelma on nyt poistunut siivoamisen myötä, mutta jatkossa on hyvä tarkistaa roskikset ym. ennen pitkiä poissaoloja. Myös asuntoon eksyneet aikuiset kärpäset kannattanee poistaa.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä ihme tämä on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.

Hei.

Kyseessä on puuntuhoojan (Cossus cossus) toukka. Ne syövät lehtipuita ja alkavat elokuussa hakeutua koteloitumaan talveksi. Toukasta erittyy metrien päähän voimakasta tympeää hajua. Seuraavana kesänä kuoriutuva aikuinen on yhtälailla kookas yöperhonen, ja joskus sitä on Säpin lintuasemalla saatu sivusaaliina lintuverkoista yörengastuksissa.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei! Mikä öttiäinen on kuvassa, ei kai vaan lude?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Iloinen uutinen: tunsit oikein. Tarkemmin sanottuna Dolycoris baccarum (marjalude) joka viihtyy niityillä ja pensaikoissa nimensä mukaisesi marjoja imemässä. Sen suosikkimarjoja ovat mansikka ja vadelma. Marjaan jää vierailusta vierailusta tympeä haju, jota marjalude erittää myös puolustuksekseen, jos sen noukkii hyppysiin. Hajun ohella lajin tunnusmerkkejä ovat vaaleakärkinen pikkukilpi selän keskellä sekä raidallinen takaruumis (näkyy eläimen takaosan reunoilla) ja raidalliset tuntosarvet.

Iloinen uutinen numero kaksi: Luteilla on huono maine yhden sisätiloissa loisivan lajin, lutikan johdosta, mutta marjalude viihtyy ulkoilmassa (kuten leijonanosa runsaasta 500 ludelajistamme) ja löytyy sisätiloista vain vahingossa - usein marjakipon mukana tulleena.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä "puupiirros". Onko sattumaa, että voisi nähdä esim. kissan tms. tässä.? Kuka lie tehnyt. Ennen vai jälkeen puun kaatumisen? Ennen kai.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Kyseessä on kuusentähtikirjaajan (Pityogenes chalcographus) käytäviä. Näillä kovakuoriaisilla lähtee parittelukammiosta (kuvassa yksi tällainen sijaitsee ylhäällä näkyvän oksantyngän ja keskellä kulkevan ohuen halkeaman välissä) 4-8 emokäytävää, joista erkanevat toukkien koristeelliset "hieroglyfit". Kuoriaiset ja toukat syövät kuorta ja nilaa kuusen ohuen kaarnan alueilla latvuksissa ja hakkuutähteissä. Etelä-Suomessa kuusentähtikirjaaja on yleisin kaarnakuoriainen. Kuvan taideteos on tehty ennen puun kaatumista.

Vilkkaalla mielikuvituksella tuollaisesta löytää mielikuvituksellisia hahmoja, kissan ohella tunnistin ahvenen ja liuskamerietanan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä pieni ötökkä? Yhtäkkiä ilmestynyt keittiö/olohuoneen ikkunoiden eteen ja ikkunalaudoille, näitä oli varmasti yli 100. Koko varmaan noin 1mm. En ensin edes hoksannut näitä ötököiksi, ennen kuin huomasin osan liikkuvan. Liikkuvat hitaasti.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Kyseessä on kirvoja. Loppukesällä näitä kasvinesteiden imijöitä on melkein jokaisella yli metrin mittaisella luonnonkasvilla. Lajeja on Suomessa tavattu lähes 300 ja monet ovat erikoistuneet eri kasviryhmiin. Kirvoilla esiintyy myös siivellisiä sukupolvia, mutta tyypillisiä piirteitä ovat pyöreähkö ruumis, kuusi jalkaa (samankokoisilla punkeilla kahdeksan) sekä peräpäässä sivuille sojottavat hylkyputket. Muurahaiset elävät symbioosissa kirvojen kanssa: ne lypsävät kirvojen eritettä ja suojelevat niitä kirvojen saalistajilta, joihin taas kuuluvat muun muassa leppäkertut. Siivelliset kirvat pystyvät helposti valloittamaan uusia paikkoja, mutta kuvissa olevien siivettömien vaeltaminen on konstikkaampaa. Jos ne olivat ikkunan sisäpuolella, ovat ne todennäköisesti lähteneet liikkeelle huonekasvista ja pyrkivät valoa kohti ulos. Jos ne taas olivat ulkopuolella, tulee lähinnä mieleen, että tuuli on niitä sinne viskannut; pieninä niveljalkaisina kirvat muodostavat osan ilmakeijustosta, jota särpivät ravinnokseen esimerkiksi parhaillaan muuttomatkaan valmistautuvat pääskyt.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Jatkokeskustelusta kävi ilmi mistä kirvat todennäköisimmin tulivat:

Hei, 

Kiitos pikaisesta vastauksesta. Ei siis tarvitse olla kovin huolissaan? Nämä ovat sisällä, olisikohan syynä ilmestymiselle eilen tuotu ruukkuruusu 🤔 Pitääkö näitä jotenkin hävittää vai häviävätkö itsestään? 

Luontoakateemin jatkovastaus:

Hei!

Tuo ruukkuruusu on todennäköinen selitys kirvojen ilmestymiselle. Kirvat eivät ehkä viihdy sisätilojen sähkövalossa ja ovat alkaneet hakeutua kohti auringonvaloa. Näyttää siis siltä, että kirvat ovat hakeutumassa evakkoon omaehtoisesti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Merikarvialla meren rannalla lehdellä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Tämä on keihäsluteen (Troilus luridus) nuoruusvaihe eli nymfi. Keihäslude viihtyy lehtipuuvaltaisten metsien reunoissa, joissa se saalistaa lehtikuoriaisten ja perhosten toukkia. Maassamme se on eteläinen laji, jota esiintyy Jyväskylän korkeudelle asti, mutta Rannikko-Satakunnasta ei Laji.fi:ssä vielä ole merkintää (https://laji.fi/taxon/MX.230510) - hieno havainto.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Onko kysymyksessä idänhepokatti tai joku muu? Kuvasin hepokatin Kemiönsaarella.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Munanasetinta lyhyemmistä siivistä huolimatta kyseessä on Tettigonia viridissima (lehtohepokatti). Idänhepokatin siivet jäävät vähän tuota lyhyemmiksi ja ne ovat kärjestä leveämmät. Hepokateilla on vähittäinen muodonvaihdos ja tämän naaraan siivet eivät ole vielä kasvaneet täyteen pituuteen. Idän- ja lehtohepokatti eivät viihdy samoilla seuduilla, ja Suomessa lajien raja on pitkän aikaa sijainnut Porvoon paikkeilla. Pohjanlahdella lehtohepokatti on 2010-luvulla levinnyt Porin korkeudelle.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mitähän itikoita on ilmestynyt parvekkeelleni? Niitä menee ainakin ikkunalaudalla, penkeillä ja penkkien pehmusteissa. Näyttäisi olevan myös ikkunan välissä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.
Kuvassa on jäytiäinen, joita on Suomessa on tavattu 71 lajia. Jäytiäisiä esiintyy puissa ja maaperässä, jossa ne syövät leviä, sinirihmastoa ja itiöitä. Niiden joukkoesiintyminen voi liittyä ravintolähteen kuivumiseen, sopivaan ilmavirtaukseen tai houkutteleviin väreihin.


-Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,
Löysimme olohuoneen maton alta tämän näköisen hyönteisen. Ei näytä aivan luteelta, mietimme että kyseessä voisi olla museokuoriaisen toukka, tunnistatteko? Kokoluokka 3-4mm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Oikein määritetty, museokuoriaisen (Anthrenus museorum) toukka. Se käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisiä sekä kuolleitten nisäkkäitten karvoja ja lintujen höyheniä. Museotuholaisenakin (eläinkokoelmat ja tekstiilit) se on silti merkityksetön, koska lisääntyy hitaasti ja yksilömäärä on alhainen. Matto kannattaa tampata.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Kovakuoriainen Nilsiässä järven rannalla, havaittu 28.8.21. Noin 10-25mm pituutta.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Kuvassa on yksi komeimpia maakiitäjäisiämme, kyhmykiitäjäinen (Carabus cancellatus). Yleensä maakiitäjäiset saalistavat itseään pienempiä maaeläimiä pimeän turvin, mutta kyhmykiitäjäinen on yksi harvoista päiväaktiivisista lajeista. Sitä tavataan Suomessa Kokkolan korkeudelle asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Kuoriaiset.

Ohessa Luontoakateemille lähetetty kuva.

Hei!

Kuvassasi on komea mäntylude (Chlorochroa pinicola). Se käyttää ravinnokseen männyn käpyjen nesteitä ja on yleinen koko maassa. Koska mäntyä kasvaa monissa erityyppisissä ympäristöissä, voi myös mäntyluteen tavata monessa paikassa.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Tällainen otus asteli vastaan Rymättylän mökkipihalla. Jäimme ihmettelemään, että mahtaa olla kyseessä? Ehkä pituussuunnasaa n. 10cm pitkä.

Ohessa kysyjän Luontoakatemille lähettämä kuva.

Hei.

Kuvassa astelee komea sauvalude (Ranatra linearis). Se kuuluu vesiluteisiin eli elää normaalisti järvissä ja lammissa itseään pienempiä vesieläimiä saalistaen. Lyhyitä matkoja se selviytyy maallakin. Sauvalude on tavallinen laji, mutta korsimaisen olemuksensa johdosta jää usein huomaamatta. Peräpään piikki on hengitysputki ja eläin on ihmiselle vaaraton.

Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,
Löysimme olohuoneen maton alta tämän näköisen hyönteisen. Ei näytä aivan luteelta, mietimme että kyseessä voisi olla museokuoriaisen toukka, tunnistatteko? Kokoluokka 3-4mm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Oikein määritetty, museokuoriaisen (Anthrenus museorum) toukka. Se käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisiä sekä kuolleitten nisäkkäitten karvoja ja lintujen höyheniä.  Museotuholaisenakin (eläinkokoelmat ja tekstiilit) se on silti merkityksetön, koska lisääntyy hitaasti ja yksilömäärä on alhainen. Matto kannattaa tampata.

Karri Jutila, Luontoakateemi

 

 

Moi,

Mikä hepokattilaji, kun ei etsimällä löytynyt koonsa puolesta. 

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei.

Kuvassa komeilee kookkain suomalainen hepokatti, lehtohepokatti (Tettigonia viridissima). Sitä esiintyy rannikkoalueilla Porvoon ja Porin välisellä alueella. Porvoosta itäänpäin sekä pohjoiseen Leppävirralle esiintyy samannäköinen, mutta lyhytsiipisempi idänhepokatti (T. cantans). Nämä lajit sirittävät tyypillisesti maanpinnan yläpuolella ja puitten latvuksissakin loppukesällä ja syksyllä, erityisesti illalla ja iltayöllä.

2000-luvulla lehtohepokatti on pikkuhiljaa levinnyt pohjoista kohti, mutta sisämaassa Salpausselkä tuntuu olevan sille leviämiseste. 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tällainen vihreä hyönteinen oleskeli ostoskeskus Triplan eräällä pyöröikkunalla.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Hieno havainto - Phaneroptera falcata (sirppihepokatti) tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 2013. Keskieurooppalaisia hepokatteja ryöpsähti Suomenlahden pohjoisrannikolle nyt heinä-elokuussa, ja parhaillaan pohjoisin havainto sirppihepokatista Laji.fi:ssä on Riihimäeltä. Tunnusomaista lajille on, että takasiivet ovat etusiipiä pitemmät.

 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä perhonen havaittiin Hämeenlinnasa 9.6.2019 talon seinällä (valkoinen kiviseinä) illalla noin 21 aikaan ja oli siinä edelleen aamulla. Jäi silloin epäselväksi, mikä se on, vaikka kysyin eräältä perhostutkijaltakin. Nyt taas muistin asian ja haluaisin tietää, kuka kaveri on.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Kuvassa oleva perhonen on puuntuhooja (Cossus cossus). Se on näyttävä, hämäräaktiivinen perhonen, jonka toukat elävät puiden runkoihin kaivertamissaan koloissa. Laji on Suomessa yleinen ja se elää metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset viettävät kuitenkin elämänsä kovin huomaamattomina eikä niitä siksi nähdä kovin usein.

Ötökkäterveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Lahi-Nastola suunnalla, kesämökillä, ukkosen, kovan tuulen ja sateen jälkeen, terassille ilmaantui valtava määrä pieniä, vihertäviä ja n. 5mm pituisia lentäviä hyönteisiä. Muistuttaa hieman minikokoista heinäsirkkaa. Pihakalusteet ja oven karmit suorastaan kuhisevat niitä. Tällaista hyönteisilmiötä ei ole aiemmin tapahtunut. Mikä hyönteinen on kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on kaskaita. Kesämyrskyissä myös kirvoja saattaa esiintyä runsaasti ilmavirtojen kuljettamana. Kaskaat ja kirvat ja edustavat eri hyönteisryhmiä, vaikka molemmat ovat yleensä pienikokoisia, runsaina esiintyviä ja käyttävät ravintonaan nesteitä, joita imevät kasveista. Näissä kesän myrskyissä on varmasti varissut maahan runsaasti molempia, mutta paikallisesta kasvillisuudesta riippuen on sitten osunut kohdalle joko enemmän kirvoja tai kaskaita.


Kaskaat ovat ovat nivelkärsäisten lahkoon kuuluvia pienikokoisia kasvinsyöjähyönteisiä. Niillä on kyky tuottaa ääntä takaruumiin ääntelyelinten avulla. Kaskaiden suuosat ovat pistävät ja imevät. Suomalaiset lajit ovat pieniä, useimmiten alle 5 mm. Maailmalta tunnetaan kuitenkin paljon suurikokoisia kaskaita. Suomen suurin laji on vuorilaulukaskas, jonka ruumiin pituus voi olla yli 20 mm.

Kirvat eli lehtikirvat ovat vielä kaskaitakin pienempiä muutaman millimetrin kokoisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä. Osa on pehmeäpintaisia, osalla on villamainen vahapeite ja joillakin kova kuori. Kirvoista suurin osa on siivettömiä.

Ystävällisine terveisin,

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Terassin pöytä.

Ohessa Luontoakateemille leähetetty kuva.

Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin luteen vastakuoriutuneita poikasia eli nymfejä ja munia joista ne ovat kuoriutuneet. 

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Tällaisia ilmestyi helteellä omakotitalon pihaan tampereella. Varjon puolella ikkunalaudoilla ja ovien pinnoilla useita kymmeniä, ja hyppivät päälle kun menee lähelle. Noin 5-7mm pitkiä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin lajin kaskaita. Ne ovat pieniä ja harmittomia otuksia, joita elää normaalisti paljon ja hyvin huomaamattomasti ympärillämme kasvien kätköissä. Kova tuuli tai sade voi saada niitä putoamaan suurina määrinä kerralla maan pinnalle, jolloin näemme ne helposti. Myös helle ja kuumuus on tänä kesänä saanut hyönteiset liikkumaan paikkoihin, joissa niitä ei yleensä nähdä.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikä perhonen? Asuinrakennuksen (uusi talo) yksi huone tyhjennetty joka ollut ns varastona. Tämä perhonen näkyi seuraavana päivänä pahvilaatikoiden vieressä ja perhosen ympärillä lattialla oli pallomaista ?purua?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.

Hei!

Kuvassasi on lesekoisa (Pyralis farinalis). Kuvan perhonen on jo vähän haalistunut alkuperäisistä väreistään. Se elää eloperäisellä jätteellä erityisesti ulkorakennuksissa, eikä ole merkittävä tuholainen.

Helleterveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Haitin länsirannikolla 3.7.2021. Tämä " yöperhonen"? Oli laivan kannella. Kiinnitin huomiota siihen suuren koon vuoksi. Ympärillä pörräsi lukuisia erilaisia lajeja mutta tämä oli erikoinen. Kooltaan n 8cm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva. Huom! Luontoakateemi vastaa Suomessa esiintyviin luonnonvaraisiin eliöihin. Tässä tehtiin poikkeus.

Hei!

Eumorpha lambrusca on komea tropiikin kiitäjä, esiintyy Karibialta Yhdysvaltain eteläosiin.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila